Sa’ar kertoo Trumpille, ettei Gazaa voida jälleenrakentaa ennen kuin Hamas on hajotettu

”Rauhanneuvoston” avajaiskokouksessa Israelin ulkoministeri tukee demilitarisointia ja ”deradikalisointia” ja esittelee suunnitelman ensimmäisenä, joka kohdistuu Gazan ”perimmäiseen ongelmaan”.

Israel Today -toimitus 20.2.2026

Israelin ulkoministeri Gideon Sa’ar käytti torstaina Washingtonissa pidetyn Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uuden ”rauhanneuvoston” avajaiskokousta tilaisuutena välittää suorapuheisen viestin: jokainen kansainvälinen suunnitelma Gazan tilanteen ratkaisemiseksi on epäonnistunut samasta syystä – yksikään niistä ei ole poistanut sodan syytä.

Yhdysvaltain rauhaninstituutissa puhunut Sa’ar ylisti Trumpin ”visionääristä johtajuutta”, antoi hänelle – yhdessä pääministeri Benjamin Netanyahun kanssa – kunnian jäljellä olevien panttivankien kotiuttamisesta ja kuvaili Israelin kestäneen ”kaksi vuotta” kestänyttä sotaa ”seitsemällä eri rintamalla”.

Sitten hän painotti puheessaan Israelin kärsimää hintaa: Sa’ar sanoi, että 925 israelilaista sotilasta on saanut surmansa taistellessaan Hamasia, Palestiinan islamilaista jihadia ja Hizbollahia vastaan – joita hän luonnehti ”puhtaaksi pahaksi” – ja korosti, että heitä ”ei unohdeta”.

”Ei mukana” – Sa’arin argumentin lähtökohta

Sa’arin keskeinen väite oli strateginen, ei seremoniallinen. Hän sanoi, että sen jälkeen kun Hamas oli ottanut Gazan haltuunsa vuonna 2007, se oli rakentanut niin sanotun ”maailman suurimman terrorivaltion”, johon kuului infrastruktuuri ”maan päällä ja maan alla”. Hän kuvasi 7. lokakuuta tapahtuneita julmuuksia pitkäkestoisen kampanjan huipentumana – ja syynä siihen, miksi Israelin ja sen kumppaneiden on rakennettava sodanjälkeinen kehys, joka tekee toistumisen rakenteellisesti mahdottomaksi.

Juuri tähän Sa’ar sijoitti Trumpin suunnitelman: hän sanoi sen olevan ”ensimmäinen suunnitelma”, joka puuttuu ”ongelman juurisyihin”, ja luetteli sen painopisteiksi Hamasin ja Islamilaisen jihadin aseistariisumisen, Gazan demilitarisoinnin sekä palestiinalaisyhteiskunnan deradikalisoinnin.

Israel, hän sanoi, tukee suunnitelmaa ja työskentelee sen onnistumisen puolesta.

Aseistariisuminen, purkaminen ja ”koulutusongelma”

Sa’ar selitti, mitä ”Hamasin on riisuttava aseista” tarkoittaa käytännössä: kyse ei ole pelkästään aseiden luovuttamisesta, vaan ”terrorismin infrastruktuurin” purkamisesta, mukaan lukien tunnelit ja asetuotantokapasiteetti.

Sitten hän siirtyi laitteistosta ideologiaan – väittäen, että kestävä tulos vaatii ”perustavanlaatuista deradikalisaatioprosessia”, mukaan lukien sellaisten järjestelmien lopettaminen, jotka ”indoktrinoivat” lapsia vihaan ja väkivaltaan koulutus- ja uskonnollisissa instituutioissa.

Yhdessä puheen terävimmistä näkökulmanmuutoksista Sa’ar väitti, ettei kyse ole pelkästään Israelin turvallisuusvaatimuksesta, vaan Gazan vapauttamisen edellytyksestä: ”Gazan asukkaat ovat eläneet terrorihallinnon alla vuosikymmeniä”, hän sanoi, ja ”heidät on vapautettava näistä terroristeista”.

Hän päätti puheensa toivottamalla muslimille ympäri maailmaa ”Ramadan Kareem” ja kiitti sitten Trumpia siitä, että tämä on luonut ”ensimmäistä kertaa” mahdollisuuden erilaiselle tulevaisuudelle.

Miksi Israel palaa yhä samaan tilanteeseen

Rauhanneuvoston kokous pidettiin samaan aikaan, kun Trumpin hallinto ajaa eteenpäin hallinto- ja jälleenrakennuskehystä, joka on sidottu turvallisuuden valvontaan ja siirtymiseen pois Hamasista. Valkoinen talo on kuvannut neuvostoa hallinnon, jälleenrakennuksen ja kehityksen koordinoinnin valvojana sellaisen toimeenpanorakenteen kautta, joka yhdistää aloitteen Gazan siirtymäkauden hallintokonseptiin.

Mutta Sa’arin puhe korosti Israelin peruslinjaa: raha ja instituutiot ovat toissijaisia, kunnes aseellinen hallinto on poistettu – sekä fyysisesti että kulttuurisesti. Hänen mukaansa kansainvälisen yhteisön tapana on ollut rakentaa julkisivu uudelleen jättäen moottori koskemattomaksi. Tämä suunnitelma, hän väitti, kääntää järjestyksen päälaelleen.

Se, pystyykö rauhanneuvosto muuttamaan tämän periaatteen käytännöksi, on kysymys, joka nyt leijuu aloitteen yllä – sillä Gazan ”seuraava päivä” ei ole koskaan epäonnistunut konferenssien puutteen vuoksi. Se on epäonnistunut seuraamusten puutteen vuoksi.