Palestiinan tuleva hallinto - YK:n Yleiskokouksen päätöslauselma 181 (II) 29.11.1947

Alla oleva päätöslauselman teksti on raakakäännös!

Siitä löytyy ne asiat, mitä jakosuunnitelma 181 sisälsi.

Israel olisi hyväksynyt jakosuunnitelman, mutta arabit eivät!

Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan jakosuunnitelma eli yleiskokouksen päätöslauselma 181 oli Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen äänestyksellä 29. marraskuuta 1947 läpi viemä päätöslauselma, jonka mukaan brittien hallitsema Palestiina jaettaisiin kahtia juutalaisvaltioon ja arabivaltioon. Päätöslauselmaa ei koskaan toteutettu, sillä sitä seurasi Israelin itsenäisyyssota ja kahdesta valtiosta itsenäisiä oli lopulta vain juutalaisvaltio Israel.

I. MANDAATISTA ITSENÄISYYTEEN


Palestiinan tuleva hallinto, yleiskokouksen päätöslauselma 181 (II), 
29. marraskuuta 1947:

Palestiinan jakamista varten perustettu komitea hyväksyi ehdotuksen talousliiton jakamisesta, ja 29. marraskuuta yleiskokous hyväksyi suunnitelman äänin 33 puolesta, 13 vastaan, 10 tyhjää ja yksi poissa. YK:n Palestiinakomissio perustettiin valvomaan päätöslauselman täytäntöönpanoa turvallisuusneuvoston ohjauksessa. 

Päätöslauselman teksti on seuraava:

Yleiskokous

Kokoonnuttuaan ylimääräiseen istuntoon mandaattivallan pyynnöstä perustaakseen ja ohjeistaakseen erityiskomiteaa valmistelemaan Palestiinan tulevaa hallintoa koskevan kysymyksen käsittelyä toisessa sääntömääräisessä istunnossa,

Perustettuaan erityiskomitean ja kehottuaan sitä tutkimaan kaikki Palestiinan ongelmaan liittyvät kysymykset ja asiat sekä valmistelemaan ehdotuksia ongelman ratkaisemiseksi, ja

saatuaan ja tutkittuaan erityiskomitean raportin (asiakirja A/364), joka sisältää joukon yksimielisiä suosituksia ja suunnitelman talousliiton jakamisesta, jonka erityiskomitean enemmistö on hyväksynyt,

katsoo, että Palestiinan nykyinen tilanne on sellainen, joka todennäköisesti heikentää kansakuntien yleistä hyvinvointia ja ystävällisiä suhteita;

panee merkille mandaattivaltion julistuksen, jonka mukaan se aikoo saattaa päätökseen Palestiinan evakuoinnin 1. elokuuta 1948 mennessä;

suosittelee Yhdistyneelle kuningaskunnalle, joka on Palestiinan mandaattivalta, ja kaikille muille Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenille, että Palestiinan tulevaa hallintoa varten hyväksytään ja pannaan täytäntöön jäljempänä esitetty talousliiton jakamissuunnitelma ;

Kehottaa, että

a) turvallisuusneuvosto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen täytäntöönpanosuunnitelman mukaisesti;

b) Turvallisuusneuvosto harkitsee, jos siirtymäkauden olosuhteet edellyttävät tällaista harkintaa, onko Palestiinan tilanne uhka rauhalle. Jos se päättää, että tällainen uhka on olemassa, ja säilyttääkseen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden, turvallisuusneuvoston olisi täydennettävä yleiskokouksen valtuutusta toteuttamalla peruskirjan 39 ja 41 artiklan mukaisia ​​toimenpiteitä, joilla YK:n komissio valtuutetaan, tämän päätöslauselman mukaisesti harjoittaa Palestiinassa sille tällä päätöslauselmalla määrättyjä tehtäviä;

c) turvallisuusneuvosto määrittelee peruskirjan 39 artiklan mukaisesti uhkaksi rauhalle, rauhan rikkomisen tai hyökkäysteon kaikki yritykset muuttaa väkivalloin tässä päätöslauselmassa tarkoitettua ratkaisua;

(d) edunvalvontaneuvostolle ilmoitetaan sille tässä suunnitelmassa kaavailluista vastuista;

pyytää Palestiinan asukkaita ryhtymään tarvittaviin toimiin tämän suunnitelman toteuttamiseksi;

vetoaa kaikkiin hallitukseen ja kaikkiin kansoihin, jotta ne pidättäytyisivät kaikista toimista, jotka voisivat haitata tai viivyttää näiden suositusten toteuttamista, ja

Valtuuttaa pääsihteerin korvaamaan jäljempänä I osan B jakson I kohdassa tarkoitettujen komission jäsenten matka- ja oleskelukulut sellaisin perustein ja sellaisessa muodossa, jonka hän katsoo olosuhteisiin sopivimmaksi, ja toimittaa komissio ja tarvittava henkilöstö avustamaan yleiskokouksen komissiolle osoittamien tehtävien suorittamisessa.

Yleiskokous

Valtuuttaa pääsihteerin ottamaan käyttöpääomarahastosta summan, joka ei ylitä 2 000 000 dollaria Palestiinan tulevaa hallitusta koskevan päätöslauselman viimeisessä kappaleessa esitettyyn tarkoitukseen.


Talousliiton jakosuunnitelma 

Osa I. Palestiinan tuleva rakenne ja hallinta

A. Mandaatin päättyminen, jakautuminen ja riippumattomuus

1. Palestiinaa koskeva mandaatti päättyy niin pian kuin mahdollista, mutta joka tapauksessa viimeistään 1 päivänä elokuuta 1948.

2. Mandaattivaltion asevoimat vedetään asteittain pois Palestiinasta, ja vetäytyminen on saatettava päätökseen niin pian kuin mahdollista, mutta joka tapauksessa viimeistään 1 päivänä elokuuta 1948.

Mandaattivallan on ilmoitettava komissiolle mahdollisimman hyvissä ajoin aikomuksestaan päättää valtuutus ja evakuoida kaikki alueeet.

Mandaattivalta pyrkii parhaansa mukaan varmistamaan, että juutalaisen valtion alueella sijaitseva alue, mukaan lukien merisatama ja sisämaa, jotka riittävät tarjoamaan tilat huomattavalle maahanmuutolle, evakuoidaan mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään ennen 1 päivänä helmikuuta 1948.

3. Tämän suunnitelman osassa III esitetyt itsenäiset arabi- ja juutalaisvaltiot ja Jerusalemin kaupungin erityinen kansainvälinen hallinto tulevat voimaan Palestiinassa kaksi kuukautta sen jälkeen, kun mandaattivaltion asevoimien evakuointi on saatettu päätökseen, mutta joka tapauksessa viimeistään 1. lokakuuta 1948. Arabivaltion, juutalaisvaltion ja Jerusalemin kaupungin rajat ovat jäljempänä osissa II ja III kuvatut.

4. Yleiskokouksen Palestiinaa koskevan suosituksensa hyväksymisen ja arabi- ja juutalaisvaltioiden itsenäisyyden saavuttamisen välinen aika on siirtymäkausi.

B. Itsenäisyyteen valmistautumisen vaiheet

1. Perustetaan valiokunta, joka koostuu yhdestä edustajasta kustakin viidestä jäsenvaltiosta. Yleiskokous valitsee komissiossa edustettuina olevat jäsenet maantieteellisesti ja muutoin mahdollisimman laajalta pohjalta.

2. Palestiinan hallinto siirretään asteittain sen jälkeen, kun mandaattivaltio vetää asevoimansa pois, komissiolle, joka toimii yleiskokouksen suositusten mukaisesti turvallisuusneuvoston ohjeiden mukaisesti. Mandaattivaltion on mahdollisimman laajasti sovitettava vetäytymissuunnitelmansa yhteen komission suunnitelmien kanssa sen ottaessa haltuunsa ja hallintaansa evakuoituja alueita.

Tätä hallinnollista vastuuta hoitaessaan komissiolla on valtuudet antaa tarvittavia määräyksiä ja toteuttaa tarvittaessa muita toimenpiteitä.

Mandaattivalta ei saa ryhtyä toimiin estääkseen, jarruttaakseen tai viivyttääkseen komissiota yleiskokouksen suosittelemien toimenpiteiden toteuttamisessa.

3. Palestiinaan saapuessaan komissio ryhtyy toteuttamaan toimenpiteitä arabi- ja juutalaisten valtioiden ja Jerusalemin kaupungin rajojen vahvistamiseksi yleiskokouksen Palestiinan jakamista koskevien suositusten yleisten suuntaviivojen mukaisesti. Tämän kaavan II osassa kuvattuja rajoja on kuitenkin tarkoitus muuttaa siten, että kyläalueita ei pääsääntöisesti jaeta valtion rajoilla, elleivät pakottavat syyt sitä vaadi.

4. Kuultuaan arabi- ja juutalaisten valtioiden demokraattisia puolueita ja muita julkisia järjestöjä, komissio valitsee ja perustaa kummassakin valtiossa mahdollisimman nopeasti väliaikaisen hallitusneuvoston. Väliaikaisten arabien ja juutalaisten hallitusneuvostojen toiminta tapahtuu komission yleisen ohjauksen alaisena.

Jos väliaikaista hallitusneuvostoa ei voida 1 päivään huhtikuuta 1948 mennessä valita kumpaankaan valtioon tai jos se valitaan, se ei voi suorittaa tehtäviään, komissio ilmoittaa tästä turvallisuusneuvostolle, jotta se voi toimia kyseisen valtion suhteen. Turvallisuusneuvosto voi katsoa sopivaksi, ja pääsihteerille tiedottamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenille.

5. Jollei näiden suositusten määräyksistä muuta johdu, komission alaisuudessa toimivilla väliaikaisilla hallitusneuvostoilla on siirtymäkauden aikana täysi toimivalta niiden hallinnassa olevilla aloilla, mukaan lukien valta maahanmuuttoa ja maan sääntelyä koskevissa asioissa.

6. Kummankin valtion väliaikainen hallitusneuvosto, joka toimii komission alaisuudessa, saa asteittain komissiolta täyden vastuun kyseisen valtion hallinnosta toimeksiannon päättymisen ja valtion itsenäisyyden saavuttamisen välisenä aikana.

7. Komissio ohjeistaa sekä arabi- että juutalaisten valtioiden väliaikaisia ​​hallitusneuvostoja niiden muodostamisen jälkeen perustamaan keskus- ja paikallishallinnon hallintoelimiä.

8. Kummankin valtion väliaikainen hallitusneuvosto rekrytoi mahdollisimman lyhyessä ajassa kyseisen valtion asukkaista aseellisen miliisin, joka on riittävän suuri ylläpitämään sisäistä järjestystä ja estämään rajayhteenotot.

Tämä aseellinen miliisi kussakin valtiossa on operatiivisia tarkoituksia varten kyseisessä valtiossa asuvien juutalaisten tai arabien upseerien alaisuudessa, mutta yleistä poliittista ja sotilaallista valvontaa, mukaan lukien miliisin ylimmän johdon valinta, käyttää komissio.

9. Kummankin valtion väliaikainen hallitusneuvosto järjestää kahden kuukauden kuluessa mandaattivaltion asevoimien vetäytymisen jälkeen perustuslakia säätävän kokouksen vaalit, jotka on toimitettava demokraattisten linjojen mukaisesti. Väliaikainen hallitusneuvosto laatii kunkin valtion vaalisäännöt, ja komissio hyväksyy ne. Jokaisen osavaltion oikeutettuja äänestäjiä ovat näissä vaaleissa yli 18-vuotiaat henkilöt, jotka ovat:

a) Palestiinan kansalaiset, jotka asuvat kyseisessä valtiossa ja

b) Osavaltiossa asuvat arabit ja juutalaiset, vaikkakaan eivät ole Palestiinan kansalaisia, jotka ovat ennen äänestämistä allekirjoittaneet ilmoituksen aikeestaan ​​tulla kyseisen valtion kansalaisiksi.

Jerusalemin kaupungissa asuvat arabit ja juutalaiset, jotka ovat allekirjoittaneet aikeestaan ​​tulla kansalaisiksi, arabivaltion arabeilla ja juutalaisen valtion juutalaisilla, ovat äänioikeutettuja arabivaltiossa ja juutalaisessa valtiossa.

Naiset voivat äänestää ja tulla valituksi perustuslakia säätäviin kokouksiin.

Siirtymäkauden aikana yksikään juutalainen ei saa asettua asumaan ehdotetun arabivaltion alueelle, eikä yksikään arabi saa asettua asumaan ehdotetun juutalaisvaltion alueelle, paitsi komission erityisluvalla.

10. Kummankin valtion perustuslakikokous laatii valtiolleen demokraattisen perustuslain ja valitsee väliaikaisen hallituksen seuraamaan komission nimittämää väliaikaista hallitusneuvostoa. Valtioiden perustuslait sisältävät jäljempänä C jaksossa tarkoitetun julistuksen I ja 2 luvun ja sisältävät muun muassa määräyksiä:

a) Perustetaan jokaiseen osavaltioon yleisillä vaaleilla ja salaisella äänestyksellä suhteellisen edustuksen perusteella valittu lainsäädäntöelin sekä lainsäätäjälle vastuussa oleva toimeenpaneva elin;

b) kaikkien kansainvälisten riitojen ratkaiseminen, joissa valtio voi olla osallisena rauhanomaisin keinoin, siten, että kansainvälinen rauha ja turvallisuus sekä oikeudenmukaisuus eivät vaarannu;

c) hyväksyä valtion velvoitteet pidättäytyä kansainvälisissä suhteissaan uhkailusta tai voimankäytöstä minkä tahansa valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ​​tai millä tahansa muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien tavoitteiden kanssa;

d) Taataan kaikille henkilöille yhtäläiset ja syrjimättömät oikeudet kansalais-, poliittisissa, taloudellisissa ja uskonnollisissa asioissa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien nauttiminen, mukaan lukien uskonnon-, kielen-, sanan- ja julkaisuvapaus, koulutus-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus;

e) Kauttakulku- ja vierailuvapauden säilyttäminen kaikille toisen valtion asukkaille ja kansalaisille Palestiinassa ja Jerusalemin kaupungissa, ottaen huomioon kansallisen turvallisuuden näkökohdat, edellyttäen, että kukin valtio valvoo asumista rajojensa sisällä.

11. Komissio nimittää kolmen jäsenen valmistelevan taloustoimikunnan, joka tekee kaikki mahdolliset taloudellisen yhteistyön järjestelyt, jotta talousliitto ja yhteinen talousneuvosto voidaan perustaa mahdollisimman pian alla D jaksossa määrätyllä tavalla. 

12. Palestiinaa koskevien suositusten yleiskokouksen hyväksymisen ja mandaatin päättymisen välisenä aikana Palestiinan mandaattivaltio on edelleen täysin vastuussa hallinnosta alueilla, joilta se ei ole vetänyt asevoimiaan. Komissio avustaa mandaattivaltaa näiden tehtävien suorittamisessa. Vastaavasti mandaattivalta toimii yhteistyössä komission kanssa tehtäviään suorittaessaan.

13. Sen varmistamiseksi, että hallintoyksiköiden toiminnalla on jatkuvuutta ja että mandaattivaltion asevoimien vetäytyessä koko hallinto on väliaikaisten neuvostojen ja yhteisen talousneuvoston alaisuudessa. Toimiessaan komission alaisuudessa, vastuu kaikista hallituksen tehtävistä siirtyy asteittain mandaattivaltuuksilta komissiolle, mukaan lukien lain ja järjestyksen ylläpitäminen aloilla, joista mandaattivallan joukot on vedetty pois.

14. Komissiota ohjaavat toiminnassaan yleiskokouksen suositukset ja sellaiset ohjeet, jotka turvallisuusneuvosto pitää tarpeellisina antaa.

Komission yleiskokouksen suositusten mukaisesti toteuttamat toimenpiteet tulevat voimaan välittömästi, ellei komissio ole aikaisemmin saanut turvallisuusneuvostolta päinvastaisia ohjeita.

Komissio toimittaa säännöllisin väliajoin kuukausittaisia edistymisraportteja tai tarvittaessa useammin turvallisuusneuvostolle.

15. Komissio antaa loppuraporttinsa yleiskokouksen seuraavalle varsinaiselle istunnolle ja turvallisuusneuvostolle samanaikaisesti.

C. Julistus

A. Kummankin ehdotetun valtion väliaikainen hallitus antaa Yhdistyneille Kansakunnille julistuksen ennen itsenäistymistä. Siinä on oltava muun muassa seuraavat lausekkeet:

Yleinen säännös

Selvityksen sisältämät määräykset on tunnustettu valtion perustuslaiksi, eikä mikään laki, määräys tai viranomainen saa olla ristiriidassa näiden määräysten kanssa, eikä mikään laki, määräys tai viranomainen saa mennä niiden yli.

Luku 1. Pyhät paikat, uskonnolliset rakennukset ja paikat

1. Pyhiin paikkoihin ja uskonnollisiin rakennuksiin tai kohteisiin liittyviä olemassa olevia oikeuksia ei saa evätä tai heikentää.

2. Pyhien paikkojen osalta pääsy-, vierailu- ja kauttakulkuvapaus taataan olemassa olevien oikeuksien mukaisesti kaikille toisen valtion ja Jerusalemin kaupungin asukkaille ja kansalaisille sekä ulkomaalaisille. , kansallisuudesta riippumatta, kansallisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen ja sivistyneisyyden vaatimuksia noudattaen. Samoin jumalanpalveluksen vapaus on taattava olemassa olevien oikeuksien mukaisesti, edellyttäen, että yleistä järjestystä ja tyylikkyyttä ylläpidetään.

3. Pyhät paikat ja uskonnolliset rakennukset tai paikat on säilytettävä. Mikään teko ei ole sallittua, joka voi millään tavalla heikentää niiden pyhää luonnetta. Jos hallitus milloin tahansa näyttää, että jokin tietty pyhä paikka, uskonnollinen rakennus tai paikka tarvitsee kiireellistä korjausta, hallitus voi pyytää asianomaista yhteisöä tai yhteisöjä suorittamaan tällaisen korjauksen. Hallitus voi toteuttaa sen itse asianomaisen yhteisön tai asianomaisten yhteisöjen kustannuksella, jos toimenpiteisiin ei ryhdytä kohtuullisessa ajassa.

4. Veroa ei peritä mistään pyhästä paikasta, uskonnollisesta rakennuksesta tai paikasta, joka oli vapautettu verotuksesta valtion perustamispäivänä.

Sellaisen verotuksen esiintyvyyteen ei saa tehdä sellaista muutosta, joka joko syrjiisi pyhien paikkojen, uskonnollisten rakennusten tai paikkojen omistajia tai haltijoita tai asettaisi kyseiset omistajat tai haltijat epäedulliseen asemaan verrattuna yleiseen verotusasteeseen mikä oli olemassa yleiskokouksen suositusten hyväksymisajankohtana.

5. Jerusalemin kaupungin kuvernöörillä on oikeus päättää, noudatetaanko valtion perustuslain määräyksiä, jotka koskevat valtion rajojen sisällä olevia pyhiä paikkoja, uskonnollisia rakennuksia ja paikkoja sekä niihin liittyviä uskonnollisia oikeuksia. soveltaa ja kunnioittaa, ja tehdä päätöksiä olemassa olevien oikeuksien perusteella riita-asioissa, joita voi syntyä eri uskonnollisten yhteisöjen tai uskonnollisen yhteisön rituaalien välillä tällaisista paikoista, rakennuksista ja tapahtumapaikoista. Hän saa täyden yhteistyön ja erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen hänen tehtäviensä hoitamiseksi valtiossa.

Luku 2. Uskonnolliset ja vähemmistöjen oikeudet

1. Kaikille on taattava omantunnonvapaus ja kaikkien palvontamuotojen vapaa harjoittaminen, jos vain yleisen järjestyksen ja moraalin ylläpitämisen edellytykset täyttyvät.

2. Asukkaiden välillä ei saa tehdä minkäänlaista rotuun, uskontoon, kieleen tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

3. Kaikilla valtion lainkäyttövaltaan kuuluvilla henkilöillä on oikeus yhtäläiseen lakien suojaan.

4. Eri vähemmistöjen perheoikeutta ja henkilökohtaista asemaa sekä heidän uskonnollisia etujaan, lahjoitusvarat mukaan lukien, on kunnioitettava.

5. Lukuun ottamatta yleisen järjestyksen ja hyvän hallinnon ylläpitämiseen vaadittavia toimenpiteitä ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, joilla estetään tai häiritään kaikkien uskontokuntien uskonnollisten tai hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaa tai syrjitään näiden elinten edustajia tai jäseniä uskontonsa tai kansallisuutensa perusteella.

6. Valtio varmistaa arabi- ja juutalaisvähemmistölle riittävän perus- ja toisen asteen koulutuksen omalla kielellään ja kulttuuriperinteillään.

Kunkin yhteisön oikeutta ylläpitää omia koulujaan omien jäsentensä opetusta varten omalla kielellään noudattaen sellaisia yleisluonteisia koulutusvaatimuksia, joita valtio voi asettaa, ei saa evätä tai heikentää. Ulkomaiset oppilaitokset jatkavat toimintaansa olemassa olevien oikeuksiensa perusteella.

7. Mitään rajoitusta ei saa asettaa minkään valtion kansalaisen minkään kielen vapaalle käytölle  yksityisessä kanssakäymisessä, kaupassa, uskonnossa, lehdistössä tai kaikenlaisissa julkaisuissa tai julkisissa kokouksissa.

8. Arabien juutalaisessa valtiossa (juutalaisen arabivaltiossa) omistaman maan pakkolunastusta ei sallita paitsi julkisiin tarkoituksiin. Kaikissa pakkolunastustapauksissa on maksettava korkeimman oikeuden määräämä täysi korvaus ennen luovuttamista.

Luku 3. Kansalaisuus, kansainväliset sopimukset ja taloudelliset velvoitteet

1. Kansalaisuus. Palestiinan kansalaisista, jotka asuvat Palestiinassa Jerusalemin kaupungin ulkopuolella, sekä arabeista ja juutalaisista, joilla ei ole Palestiinan kansalaisuutta ja jotka asuvat Palestiinassa Jerusalemin kaupungin ulkopuolella, tulee itsenäisyyden tunnustamisen jälkeen sen valtion kansalaisia, jossa he asuvat, ja he nauttivat täysistä kansalais- ja poliittisista oikeuksista. Yli 18-vuotiaat henkilöt voivat vuoden kuluessa asuinvaltionsa itsenäisyyden tunnustamisesta valita toisen valtion kansalaisuuden sillä edellytyksellä, että ehdotetun arabivaltion alueella asuvalla arabilla ei ole oikeutta valita kansalaisuutta ehdotetussa juutalaisvaltiossa, ja yhdelläkään juutalaisella, joka asuu ehdotetussa juutalaisvaltiossa, ei ole oikeutta valita kansalaisuutta ehdotetussa arabivaltiossa. Tämän valintaoikeuden käyttämisen katsotaan koskevan niin valinneiden henkilöiden vaimoja ja alle 18-vuotiaita lapsia.

Ehdotetun juutalaisvaltion alueella asuvat arabit ja ehdotetun arabivaltion alueella asuvat juutalaiset, jotka ovat allekirjoittaneet ilmoituksen aikomuksestaan ​​valita toisen valtion kansalaisuus, ovat äänioikeutettuja kyseisen valtion perustuslakikokouksen vaaleissa. osavaltiossa, mutta ei sen valtion perustuslakia säätävän kokouksen vaaleissa, jossa he asuvat.

2. Kansainväliset yleissopimukset. a) Valtiota sitovat kaikki yleiset ja erityiset kansainväliset sopimukset ja yleissopimukset, joiden sopimuspuoleksi Palestiina on tullut. Jollei niissä määrätyistä irtisanomisoikeudesta muuta johdu, valtion on noudatettava tällaisia sopimuksia ja yleissopimuksia koko sen ajan, joiksi ne on tehty.

b) Kaikki kiistat sellaisten kansainvälisten yleissopimusten tai sopimusten soveltuvuudesta ja jatkuvasta voimassaolosta, jotka mandaattivaltio on allekirjoittanut tai joihin Palestiinan puolesta on liittynyt, on saatettava Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi tuomioistuimen perussäännön määräysten mukaisesti.

3. Taloudelliset velvoitteet. a) Valtion on kunnioitettava ja täytettävä kaikki luonteeltaan taloudelliset velvoitteet, jotka mandaattivaltio on ottanut Palestiinan puolesta toimeksiantonsa aikana ja jotka valtio on tunnustanut. Tämä säännös sisältää virkamiesten oikeuden eläkkeisiin, korvauksiin tai juomarahaan.

b) Nämä velvoitteet täytetään osallistumalla yhteiseen talousneuvostoon niiden velvoitteiden osalta, joita sovelletaan Palestiinaan kokonaisuudessaan, ja erikseen niiden velvoitteiden osalta, joita sovelletaan valtioihin ja jotka ovat oikeudenmukaisesti jaettavissa valtioiden välillä.

c) Tulee perustaa yhteistaloushallintoon (Joint Economic Board) kuuluva kannetuomioistuin, joka koostuu yhdestä Yhdistyneiden Kansakuntien nimeämästä jäsenestä, yhdestä Yhdistyneen kuningaskunnan edustajasta ja yhdestä asianomaisen valtion edustajasta. Kaikki Yhdistyneen kuningaskunnan ja valtion väliset riidat, jotka koskevat vaatimuksia, joita jälkimmäinen ei tunnusta, olisi saatettava kyseisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

d) Kaupalliset myönnytykset, jotka on myönnetty mille tahansa Palestiinan alueelle ennen yleiskokouksen päätöslauselman hyväksymistä, ovat edelleen voimassa ehtojensa mukaisesti, ellei toimiluvanhaltijoiden ja valtion välisellä sopimuksella muuteta niitä.

Luku 4. Muut määräykset

1. Julistuksen I ja 2 luvun määräykset ovat Yhdistyneiden Kansakuntien takuun alaisia, eikä niihin saa tehdä muutoksia ilman Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksyntää. Jokaisella Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenellä on oikeus saattaa yleiskokouksen tietoon minkä tahansa näiden määräysten rikkominen tai rikkomisen vaara, ja yleiskokous voi sen jälkeen antaa suosituksia, joita se katsoo olosuhteiden kannalta asianmukaiseksi.

2. Kaikki tämän julistuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat riidat saatetaan jommankumman osapuolen pyynnöstä Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, elleivät osapuolet sovi muusta ratkaisutavasta.

D. Talousliitto ja kauttakulku

1. Kummankin valtion väliaikainen hallitusneuvosto tekee talousliittoa ja kauttakulkua koskevan sitoumuksen. Tämän sitoumuksen laatii B jakson 1 kohdassa tarkoitettu komissio hyödyntäen mahdollisimman laajasti kunkin ehdotetun valtion edustavien järjestöjen ja elinten neuvoja ja yhteistyötä. Se sisältää määräyksiä Palestiinan talousliiton perustamisesta ja muista yhteistä etua koskevista asioista. Jos väliaikaiset hallitusneuvostot eivät ole tehneet sitoumusta 1 päivään huhtikuuta 1948 mennessä, komissio saattaa sitoumuksen voimaan.

Palestiinan talousliitto

2. Palestiinan talousliiton tavoitteet ovat:

  1. Tulliliitto;
  2. Yhteinen valuuttajärjestelmä, joka tarjoaa yhden valuuttakurssin;
  3. Rautateiden; osavaltioiden väliset moottoritiet; posti-, puhelin- ja lennätinpalvelut sekä kansainväliseen kauppaan osallistuvat satamat ja lentokentät;  yhteisen edun mukainen toiminta syrjimättömältä pohjalta
  4. Yhteinen talouskehitys erityisesti kastelun, maanparannusten ja maaperän suojelun osalta;
  5. Molempien valtioiden ja Jerusalemin kaupungin pääsy vesi- ja sähkölaitoksiin ketään syrjimättä.

3. Perustetaan yhteinen talousneuvosto, joka koostuu kolmesta kummankin valtion edustajasta ja kolmesta Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston nimeämästä ulkomaisesta jäsenestä. Ulkomaalaiset jäsenet nimitetään ensisijaisesti kolmen vuoden toimikaudeksi; he toimivat yksilöinä eivätkä valtioiden edustajina.

4. Yhteisen talousneuvoston tehtävänä on toteuttaa joko suoraan tai valtuutuksen kautta talousliiton tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Sillä on oltava kaikki tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat organisointi- ja hallintovaltuudet.

5. Valtiot sitoutuvat panemaan täytäntöön yhteisen talousneuvoston päätökset. Hallituksen päätökset tehdään äänten enemmistöllä.

6. Jos valtio ei ryhdy tarvittaviin toimiin, lautakunta voi kuuden jäsenen äänestyksellä päättää pidättää asianmukaisen osan siitä tullitulojen osasta, johon kyseisellä valtiolla on oikeus talousliitossa. Jos valtio ei edelleenkään suostu yhteistyöhön, hallitus voi yksinkertaisella äänten enemmistöllä päättää sellaisista lisäseuraamuksista, mukaan lukien pidättämiensa varojen käytöstä, katsoessaan aiheelliseksi.

7. Talouskehitykseen liittyen lautakunnan tehtävinä on suunnitella, tutkia ja kannustaa yhteisiä kehityshankkeita, mutta se ei saa toteuttaa tällaisia ​​hankkeita paitsi molempien valtioiden ja Jerusalemin kaupungin suostumuksella siinä tapauksessa, että Jerusalem on suoraan mukana kehitysprojektissa.

8. Yhteisen valuuttajärjestelmän osalta molemmissa valtioissa ja Jerusalemin kaupungissa liikkuvat valuutat lasketaan liikkeeseen Joint Economic Boardin alaisuudessa, joka on ainoa liikkeeseen laskeva viranomainen ja joka määrittää säilytettävät varannot tällaisia ​​valuuttoja vastaamaan.

9. Edellä olevan 2 kohdan b) alakohdan mukaisesti kumpikin valtio voi pitää omaa keskuspankkiaan, valvoa omaa vero- ja luottopolitiikkaansa, valuuttatulojaan ja -menojaan, tuontilupien myöntämistä ja kansainvälistä rahoitusta. toimia omalla uskollaan ja luotolla. Kahden ensimmäisen mandaatin toimeksiannon päättymisen jälkeisen vuoden aikana yhteisellä talousneuvostolla on valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että - siltä osin kuin molempien valtioiden kokonaisvaluuttatulot tavaroiden viennin ja palveluiden salliessa, ja edellyttäen, että kukin valtio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet omien valuuttavarojensa säästämiseksi - kummallakin valtiolla on oltava saatavilla kahdentoista kuukauden ajaksi valuuttamäärää, joka on riittävä takaamaan tuontitavaroiden ja -palveluiden toimitukset kulutukseen sen alueella kahdentoista kuukauden aikana kulutettuja tällaisten tavaroiden ja palvelujen määriä vastaten 31 päivänä joulukuuta 1947 saakka.

10. Kaikki taloudelliset valtuudet, joita ei ole erityisesti annettu yhteiselle talousneuvostolle, on varattu kummallekin valtiolle.

11. Valtioiden välillä sekä valtioiden ja Jerusalemin kaupungin välillä on oltava yhteinen tullitariffi, jolla on täydellinen kaupankäyntivapaus.

12. Tariffikomissio, jossa on yhtä monta edustajaa kummastakin valtiosta, laatii tariffiluettelot, ja ne toimitetaan yhteisen talousneuvoston hyväksyttäväksi äänten enemmistöllä. Jos tariffitoimikunnassa on erimielisyyksiä, yhteistalouslautakunta ratkaisee erimielisyydet. Jos tariffikomissio ei pysty laatimaan aikataulua vahvistettavaan päivämäärään mennessä, yhteinen talouslautakunta määrittää tariffitaulukon.

13. Seuraavat erät ovat ensimmäinen maksu yhteisen talousneuvoston tulleista ja muista yhteisistä tuloista:

  1. Tullipalvelun ja yhteisten palvelujen toiminnan kulut;
  2. Talousyhdistyksen hallintokulut; 
  3. Palestiinan hallinnon taloudelliset velvoitteet, joihin kuuluvat:
  • Julkisen velan hoitaminen;
  • Nyt maksettavien tai tulevaisuudessa erääntyvien vanhuusetuuksien kustannukset edellä olevan 3 luvun 3 momentissa säädetyn säännön mukaisesti ja siinä laajuudessa.

14. Kun nämä velvoitteet on täytetty täysimääräisesti, tullin ja muiden yhteisten palvelujen ylijäämätulot jaetaan seuraavasti: vähintään 5 prosenttia ja enintään 10 prosenttia Jerusalemin kaupungille; Talousneuvosto jakaa jäännöksen kullekin valtiolle tasapuolisesti tavoitteena ylläpitää riittävä ja sopiva hallinto- ja sosiaalipalvelujen taso kummassakin valtiossa, paitsi että kummankaan valtion osuus ei saa ylittää kyseisen valtion rahoitusosuuden määrää, lukuunottamatta Talousliiton tuloihin korkeintaan neljä miljoonaa puntaa joka vuosi. Hallitus voi muuttaa myönnettävää määrää hintatason mukaan suhteessa liiton perustamishetkellä vallitseviin hintoihin. Viiden vuoden kuluttua yhteisen tulon jaon periaatteita voi muuttaa talousneuvosto tasapuolisuuden pohjalta.

15. Molempien valtioiden on solmittava kaikki kansainväliset yleissopimukset ja sopimukset, jotka vaikuttavat tullitariffeihin ja niihin viestintäpalveluihin, jotka kuuluvat yhteisen talouslautakunnan lainkäyttövaltaan. Näissä asioissa molemmat valtiot ovat velvollisia toimimaan yhteisen talousneuvoston enemmistön mukaisesti.

16. Yhteinen talousneuvosto pyrkii varmistamaan Palestiinan viennille oikeudenmukaisen ja tasavertaisen pääsyn maailmanmarkkinoille.

17. Kaikki yhteisen talouslautakunnan ylläpitämät yritykset maksavat oikeudenmukaista palkkaa yhtenäisin perustein.

Kulku- ja vierailuvapaus

18. Sitoumus sisältää määräykset, joilla turvataan kaikkien molempien valtioiden ja Jerusalemin kaupungin asukkaiden tai kansalaisten kauttakulku- ja vierailuvapaus turvallisuussyistä; edellyttäen, että kumpikin valtio ja kaupunki hallitsee asuinpaikkaa omien rajojensa sisällä.

Sitoumuksen päättyminen, muuttaminen ja tulkinta

19. Sitoumus ja kaikki siitä tehdyt sopimukset ovat voimassa kymmenen vuoden ajan. Se on voimassa, kunnes jompikumpi osapuoli iantaa irtisanomisilmoituksen, joka tulee voimaan kahden vuoden kuluttua.

20. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana sitoumusta ja mitään siitä tehtyä sopimusta ei saa muuttaa paitsi molempien osapuolten suostumuksella ja yleiskokouksen suostumuksella.

21. Kaikki sitoumuksen soveltamiseen tai tulkintaan liittyvät riidat ja mahdolliset niistä tehdyt sopimukset on saatettava jommankumman osapuolen pyynnöstä Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, elleivät osapuolet sovi muusta ratkaisutavasta.

E. Omaisuus

1. Palestiinan hallinnon irtain omaisuus jaetaan tasapuolisesti arabi- ja juutalaisvaltioille ja Jerusalemin kaupungille. Määrärahojen jaon tekee edellä B osan 1 kohdassa tarkoitettu Yhdistyneiden Kansakuntien komissio. Kiinteästä omaisuudesta tulee sen alueen hallituksen omaisuutta, jossa ne sijaitsevat.

2. Yhdistyneiden Kansakuntien komission nimittämisen ja toimeksiannon päättymisen välisenä aikana mandaattivaltion on, tavanomaisia ​​toimintoja lukuun ottamatta, neuvoteltava komission kanssa kaikista toimenpiteistä, joita se harkitsee ja jotka sisältävät Palestiinan hallituksen selvitystilaa, varojen luovuttamista tai rasittamista, kuten kertyneestä kassaylijäämästä, valtion joukkovelkakirjalainoista saaduista tuloista, valtion maista tai muusta omaisuudesta.

F. Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi ottaminen

Kun joko arabien tai juutalaisvaltion itsenäisyys, kuten tässä suunnitelmassa on kaavailtu, on tullut voimaan ja jompikumpi niistä on allekirjoittanut tässä suunnitelmassa tarkoitetun julistuksen ja sitoumuksen, sen hakemusta liittymisestä Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi tulee Yhdistyneissä Kansakunnissa harkita myötämielisesti peruskirjan 4 artiklan mukaisesti.  

Osa II. Rajat

A. Arabivaltio

Arabivaltion alue Länsi-Galileassa rajoittuu lännessä Välimereen ja pohjoisessa Libanonin rajaan Ras en Naqurasta Saliban pohjoispuolella olevaan pisteeseen. Sieltä raja etenee etelään jättäen arabivaltiossa sijaitsevan Saliban taajaman ja liittyy tämän kylän eteläisimpään pisteeseen. Siellä se seuraa 'Alman, Rihaniyan ja Teitaban kylien länsirajaviivaa, josta se seuraa Meirunin kylän pohjoista rajaviivaa liittyäkseen Acre-Safadin osapiirin rajaviivaan. Se seuraa tätä linjaa Es Sammu'i -kylän länsipuolella olevaan pisteeseen ja liittyy siihen jälleen Farradiyan pohjoisimpaan kohtaan. Sieltä se seuraa osapiirin rajaviivaa Acre-Safad-päätielle. Sieltä se seuraa Kafr Fnanin kylän länsirajaa, kunnes se saavuttaa Tiberias-Acre osapiirin rajaviivan ja kulkee Acre-Safad- ja Lubiya-Kafr Fnan-teiden risteyksen länteen. Kafr Fnanin kylän lounaiskulmasta rajaviiva seuraa Tiberiasin osapiirin länsirajaa pisteeseen, joka on lähellä Magharin ja Eilabunin kylien välistä rajaviivaa, josta se pullistuu länteen sisältäen mahdollisimman paljon Battufin tasangon itäosa, joka on tarpeen Juutalaistoimiston ehdottamalle säiliölle etelässä olevien maiden kasteluun.

Yhdistyneiden kansakuntien esittämä Palestiinan jakosuunnitelma. 1947

Raja yhtyy Tiberiaan osapiirin rajaan Nasaret-Tiberias-tien pisteessä Tur'anin taajama-alueelta kaakkoon; sieltä se kulkee etelään, aluksi seuraten osapiirin rajaa ja kulkee sitten Kadoorien maatalouskoulun ja Mount Taborin välillä suoraan etelään Tabor-vuoren juurelle. Sieltä se kulkee suoraan länteen vaakasuuntaisen ruudukon 230 kanssa Tel Adashimin kylämaan koilliskulmaan. Sitten se kulkee näiden maiden luoteiskulmaan, josta se kääntyy etelään ja länteen sisällyttääkseen arabivaltioon Yafan kylän Nasaretin vesilähteet. Saavuttuaan Ginneigeriin se seuraa tämän kylän maiden itä-, pohjois- ja länsirajoja niiden lounaiskulmaan, josta se kulkee suoraan Haifa-Afula-rautatien pisteeseen Saridin kylien ja kylien välisellä rajalla. El Mujeidil. Tämä on leikkauspiste.

Galilean arabivaltion alueen lounaisraja kulkee tästä pisteestä viivana, joka kulkee pohjoiseen Saridin ja Gevatin itärajoja pitkin Nahalalin koilliskulmaan, josta etenee Kefar ha Horeshin maan yli keskipiste 'Ilutin kylän etelärajalla, sieltä länteen kylän rajaa pitkin Beit Lahmin itärajalle, sieltä pohjoiseen ja koilliseen sen länsirajaa pitkin Waldheimin koilliseen ja sieltä pohjoiseen länteen kylän yli Shafa 'Amr Ramat Yohananin kaakkoiskulmaan. Sieltä se kulkee suoraan koilliseen kohti Shafa 'Amr-Haifa -tietä, länteen sen I'Billiniin johtavan tien risteyksestä. Sieltä se etenee koilliseen I'Billinin etelärajalle, joka sijaitsee I'Billin-Birwa-tien länsipuolella. Sieltä sitä rajaa pitkin läntisimpään pisteeseen, josta se kääntyy pohjoiseen, seuraa Tamran kylämaan poikki luoteisimpaan kulmaan ja Julisin länsirajaa pitkin, kunnes se saavuttaa Acre-Safad-tien. Sitten se kulkee länteen pitkin Safad-Acre-tien eteläpuolta Galilean ja Haifan piirin rajalle, josta se seuraa tätä rajaa merelle.

Samarian ja Juudean vuoristoalueen raja alkaa Jordan-joesta Wadi Malihista Beisanista kaakkoon ja kulkee suoraan länteen kohdatakseen Beisan-Jericho-tien ja seuraa sitten tien länsisivua luoteeseen. Beisanin, Nablusin ja Jeninin osapiirien risteykseen. Siitä pisteestä se seuraa Nablus-Jeninin osapiirin rajaa länteen noin kolmen kilometrin matkan ja kääntyy sitten luoteeseen, ohittaen Jalbunin ja Faqqu'an kylien taajamista itään Jeninin ja Beisanin osapiirien raja Nuriksesta koilliseen. Sieltä se etenee ensin luoteeseen pisteeseen, joka on suoraan pohjoiseen Zie'inin taajama-alueelta ja sitten länteen Afula-Jenin-rautatielle, sieltä luoteeseen piirin rajaviivaa pitkin Hejazin rautatien leikkauspisteeseen . Sieltä raja kulkee lounaaseen, mukaan lukien taajama-alue ja osa Kh:n kylän maasta. Kansi arabivaltiossa Haifa-Jenin-tien ylittämiseksi pisteessä Haifan ja Samarian välisellä rajalla El Mansista länteen. Se seuraa tätä rajaa El Buteimatin kylän eteläisimpään pisteeseen. Sieltä se seuraa Ar'aran kylän pohjois- ja itärajaa, liittyen takaisin Haifa-Samarian piirin rajaan Wadi 'Arassa ja jatkaen sitten etelä-lounaaseen suunnilleen suoraa linjaa, joka yhtyy Qaqunin länsirajaan rautatieasemalta itään Qaqunin kylän itärajalla. Sieltä se kulkee pitkin rautatielinjaa jonkin matkan päässä siitä itään Tulkarmin rautatieaseman itäpuolella olevaan pisteeseen. Sieltä raja seuraa linjaa, joka on puolivälissä rautatien ja Tulkarm-Qalqilya-Jaljuliya- ja Ras el Ein -tien välillä Ras el Einin aseman itäpuolella olevaan pisteeseen, josta se kulkee rautatietä pitkin jonkin matkaa sen itään kohti piste rautatiellä Haifa-Lydda- ja Beit Nabala -linjojen risteyksestä etelään, josta se etenee Lyddan lentokentän etelärajaa pitkin lounaaseen, sieltä lounaaseen pisteeseen, joka sijaitsee aivan lentokentän länsipuolella. Sarafand el Amarin taajama-alue, josta se kääntyy etelään ohittaen juuri Abu el Fadilin taajaman länteen Beer Ya'aqovin maiden koilliskulmaan. (Rajaviivan tulee olla niin rajattu, että se mahdollistaa suoran pääsyn arabivaltiosta lentokentälle.) Sieltä rajaviiva seuraa Ramlen kylän länsi- ja etelärajoja El Na'anan kylän koilliskulmaan ja sieltä suorassa linjassa El Barriyan eteläisimpään pisteeseen, kyseisen kylän itärajaa ja Innaban kylän etelärajaa pitkin. Sieltä se kääntyy pohjoiseen seuratakseen Jaffa-Jerusalem-tien eteläpuolta El Qubabiin asti, josta se seuraa tietä Abu Shushan rajalle. Se kulkee Abu Shushan, Seidunin ja Huldan itärajoja pitkin Huldan eteläisimpään pisteeseen, sieltä suoraan länteen Umm Kalkhan koilliseen kulmaan, josta seuraa Umm Kalkhan, Qazazan pohjoisrajoja sekä pohjois- ja Mukhezinin länsirajat Gazan piirin rajalle ja kulkee sieltä El Mismiyan, El Kabiran ja Yasurin kylämaiden poikki eteläiseen leikkauspisteeseen, joka on Yasurin ja Batani Sharqin taajama-alueiden puolivälissä.

Eteläisestä leikkauspisteestä rajaviivat kulkevat luoteeseen Gan Yavnen ja Barqan kylien välillä merelle pisteessä, joka on Nabi Yunisin ja Minat el Qilan puolivälissä, ja kaakkoon Qastinasta länteen olevaan pisteeseen, josta se kääntyy lounaaseen, ohittaen Es Sawafirin, Esh Sharqiyan ja lbdisin taajamista itään. Lbdisin kylän kaakkoiskulmasta se kulkee Beit 'Affan taajaman lounaaseen, ylittäen Hebron-El Majdal-tien juuri Irakin Suweidanin taajaman länteen. Sieltä se etenee etelään El Falujan kylän länsirajaa pitkin Beersheban osapiirin rajalle. Sitten se kulkee 'Arab el Jubaratin heimomaiden poikki pisteeseen, joka on Beersheban ja Hebronin osapiirien välisellä rajalla Kh:n pohjoispuolella. Khuweilifa, josta se etenee lounaissuunnassa Beersheba-Gaza-päätiellä olevaan pisteeseen kaksi kilometriä kaupungista luoteeseen. Sitten se kääntyy kaakkoon päästäkseen Wadi Sab' -pisteeseen, joka sijaitsee kilometrin päässä siitä länteen. Sieltä se kääntyy koilliseen ja kulkee Wadi Sab' -tietä ja Beersheba-Hebron-tietä yhden kilometrin matkan, josta se kääntyy itään ja kulkee suorassa linjassa kohti Kh. Kuseifa liittyy Beersheban ja Hebronin osapiirin rajaan. Sen jälkeen se seuraa Beersheban ja Hebronin välistä rajaa itään Ras Ez Zuwirasta pohjoiseen pisteeseen, josta se lähtee vain leikkaamaan pystysuorien ruudukkoviivojen 150 ja 160 välisen sisennyksen pohjan.

Noin viisi kilometriä Ras Ez Zuweirasta koilliseen se kääntyy pohjoiseen, pois lukien arabivaltiosta Kuolleenmeren rannikkoa pitkin enintään seitsemän kilometriä syvä kaista Ein Geddiin asti, josta se kääntyy suoraan itään liittyäkseen Transjordan rajaan Kuolleella merellä.

Rannikkotasangon arabien osan pohjoinen raja kulkee Minat el Qilan ja Nabi Yunisin välisestä pisteestä ja kulkee Gan Yavnen ja Barqan taajamien välillä leikkauspisteeseen. Sieltä se kääntyy lounaaseen ja kulkee Batani Sharqin maiden yli, Beit Darasin maiden itärajaa ja Julisin maiden poikki jättäen Batani Sharqin ja Julisin taajama-alueet länteen, niin pitkälle Beit Timan maiden luoteiskulmana. Sieltä se kulkee El Jiyasta itään El Barbaran kylämaiden poikki Beit Jirjan, Deir Suneidin ja Dimran kylien itärajoja pitkin. Dimran kaakkoiskulmasta raja kulkee Beit Hanunin maiden yli jättäen Nir-Amin juutalaismaat itään. Beit Hanunin kaakkoiskulmasta linja kulkee lounaaseen yhdensuuntaisen verkkolinjan 100 eteläpuolella olevaan pisteeseen, jonka jälkeen kääntyy kaksi kilometriä luoteeseen kääntyen jälleen lounaaseen ja jatkuen lähes suoraa linjaa kohti Kirbet Ikhza'an kylämaan luoteiskulma. Sieltä se seuraa tämän kylän rajaviivaa sen eteläisimpään pisteeseen. Sitten se kulkee eteläsuunnassa pitkin pystysuoraa ruudukkoviivaa 90 risteykseensä vaakasuuntaisen ruudukon 70 kanssa. Sitten se kääntyy kaakkoon suuntaan Kh. el Ruheiba ja etenee eteläsuunnassa kohtaan, joka tunnetaan nimellä El Baha, jonka jälkeen se ylittää Beersheba-El Auja -päätien Kh. el Mushrifasta länteen. Sieltä se liittyy Wadi El Zaiyatiniin aivan El Subeitasta länteen. Sieltä se kääntyy koilliseen ja sitten etelään tätä wadia seuraten ja kulkee 'Abdasta itään liittyäkseen Wadi Nafkhiin. Sitten se työntyy lounaaseen pitkin Wadi Nafkhia, Wadi Ajrimia ja Wadi Lassania pisteeseen, jossa Wadi Lassan ylittää Egyptin rajan.

Jaffan arabien  erillisalue koostuu siitä osasta Jaffan kaupunkisuunnittelualuetta, joka sijaitsee Tel-Avivin eteläpuolella sijaitsevien juutalaiskorttelien länsipuolella, länteen Herzl-kadun jatkeesta risteykseen Jaffa-Jerusalem-tien kanssa,  Jaffa-Jerusalem-tien risteyksestä lounaaseen tien osasta, joka sijaitsee kaakkoon tuosta risteyksestä, länteen Miqve Yisrael -maista, luoteeseen Holonin paikallisneuvostosta, pohjoiseen linjaa, joka yhdistää Holonin luoteiskulman Bat-Yamin paikallisneuvoston alueen koilliskulmaan ja Bat-Yamin paikallisneuvoston alueen pohjoispuolelle. Kartonin kortteleista päättää rajakomissio, pitäen mielessä muun muassa sen, että juutalaisvaltioon halutaan sisällyttää mahdollisimman vähän sen arabiväestöä ja mahdollisimman paljon juutalaisia.

B. Juutalainen valtio

Juutalaisen valtion koillissektoria (Itä-Galilea) rajoittaa pohjoisessa ja lännessä Libanonin raja ja idässä Syyrian ja Transjordanin rajat. Se sisältää koko Hula-altaan, Tiberias-järven, koko Beisanin osapiirin, ja rajaviiva ulottuu Gilboa-vuorten harjalle ja Wadi Malihiin. Sieltä juutalainen valtio jatkuu luoteeseen arabivaltion suhteen kuvattua rajaa noudattaen.

Rannikkotasangon juutalainen osa ulottuu pisteestä Minat el Qilan ja Nabi Yunisin välissä Gazan osa-alueella ja sisältää Haifan ja Tel Avivin kaupungit jättäen Jaffan arabivaltion erillisalueeksi. Juutalaisen valtion itäraja seuraa arabivaltion osalta kuvattua rajaa.

Beersheban alue käsittää koko Beersheban osapiirin, mukaan lukien Negevin ja Gazan osapiirin itäosan, mutta ei Beersheban kaupunkia ja arabivaltion osalta kuvailtuja alueita. Se sisältää myös Kuolleenmeren varrella olevan maakaistaleen, joka ulottuu Beersheban ja Hebronin osapiirin rajalinjasta Ein Geddiin, kuten arabivaltion osalta on kuvattu.

C. Jerusalemin kaupunki

Jerusalemin kaupungin rajat on määritelty Jerusalemin kaupunkia koskevissa suosituksissa (katso osa III, osa B, alla).

Osa III. Jerusalemin kaupunki

A. Erikoisjärjestelmä

Jerusalemin kaupunki perustetaan corpus separatumina kansainvälisen erityisjärjestelyn mukaisesti, ja sitä hallinnoi Yhdistyneet Kansakunnat. Edunvalvontaneuvosto nimetään hoitamaan hallintoviranomaisen velvollisuudet Yhdistyneiden Kansakuntien puolesta.

B. Kaupungin rajat

Jerusalemin kaupunki sisältää nykyisen Jerusalemin kunnan sekä ympäröivät kylät ja kaupungit, joista itäisin on Abu Dis; eteläisin, Betlehem; läntisin, Ein Karim (mukaan lukien myös Motsan taajama); ja pohjoisin Shu'fat, kuten oheisessa luonnoskartassa (liite B) on osoitettu.

C. Kaupungin perussäädös

Edunvalvontaneuvoston tulee viiden kuukauden kuluessa tämän suunnitelman hyväksymisestä laatia ja hyväksyä kaupungin yksityiskohtainen ohjesääntö, joka sisältää muun muassa seuraavat määräykset:

1. Hallintokoneisto; Erityistavoitteet. Hallintoviranomaisen on hallinnollisia velvollisuuksiaan hoitaessaan pyrittävä seuraaviin erityisiin tavoitteisiin:

(a) Suojella ja säilyttää ainutlaatuisia hengellisiä ja uskonnollisia etuja kaupungissa, jossa sijaitsevat kolmen suuren kaikkialle maailmaan levinneen monoteistisen uskonnon, kristinuskon, juutalaisen ja muslimien intressejä; tätä tarkoitusta varten varmistaaksemme järjestyksen ja rauhan, erityisesti uskonnollisen rauhan, vallitsemisen Jerusalemissa.

(b) Edistää yhteistyötä kaikkien kaupungin asukkaiden välillä heidän omien etujensa mukaisesti sekä kahden Palestiinan kansan keskinäisten suhteiden rauhanomaisen kehityksen rohkaisemiseksi ja tukemiseksi koko Pyhässä maassa; edistää asukkaiden turvallisuutta, hyvinvointia ja rakentavia kehittämistoimia eri ihmisten ja yhteisöjen erityisolosuhteet ja tavat huomioon ottaen.

2. Kuvernööri ja hallintohenkilöstö. Hallintoneuvosto nimittää Jerusalemin kaupungin kuvernöörin, joka on sille vastuussa. Hänet valitaan erityispätevyyden perusteella ja kansalaisuudesta riippumatta. Hän ei kuitenkaan saa olla kummankaan Palestiinan valtion kansalainen.

Kuvernööri edustaa Yhdistyneitä Kansakuntia kaupungissa ja käyttää sen puolestaan ​​kaikkia hallintovaltuuksia, mukaan lukien ulkoasioiden hoitaminen. Häntä avustaa hallintohenkilöstö, joka on luokiteltu peruskirjan 100 artiklassa tarkoitetuiksi kansainvälisiksi upseereiksi ja joka valitaan aina kun se on käytännössä mahdollista kaupungin ja muun Palestiinan asukkaiden joukosta ketään syrjimättä. Kuvernööri esittää edunvalvontaneuvostolle yksityiskohtaisen suunnitelman kaupungin hallinnon järjestämisestä, ja se hyväksyy sen asianmukaisesti.

3. Paikallinen autonomia.

a) Kaupungin alueella olevilla paikallisilla autonomisilla yksiköillä (kylillä, kaupunkikunnilla ja kunnilla) on laajat paikallishallinnon ja viranomaishallinnon valtuudet.

(b) Kuvernööri luonnostelee ja esittää edunvalvontaneuvoston harkittavaksi ja päätettäväksi suunnitelman erityisten kaupunkiyksiköiden perustamiseksi, jotka koostuvat Jerusalemin juutalaisista ja arabialueista. Uudet kaupunkiyksiköt ovat edelleen osa nykyistä Jerusalemin kuntaa.

4. Turvatoimenpiteet.

a) Jerusalemin kaupunki demilitarisoidaan; sen puolueettomuus on julistettava ja säilytettävä, eikä sen rajojen sisällä sallita puolisotilaallisia kokoonpanoja, harjoituksia tai toimintaa.

b) Jos Jerusalemin kaupungin hallinto on vakavasti estetty tai torjuttu yhden tai useamman väestöryhmän yhteistyöstä tai häirinnästä johtuen, kuvernöörillä on valtuudet ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voivat olla tarpeen hallinnon tehokkaan toiminnan palauttamiseksi. 

c) Auttaakseen sisäisen lain ja järjestyksen ylläpitämisessä ja erityisesti kaupungin pyhien paikkojen ja uskonnollisten rakennusten ja paikkojen suojelemisessa, kuvernööri järjestää riittävän vahvoja erityisiä poliisivoimia, joiden jäsenet on värvättävä Palestiinan ulkopuolella. Kuvernöörillä on valtuudet ohjata sellaisia budjettivaroja, jotka voivat olla tarpeen näiden joukkojen ylläpitämiseksi.

5. Lainsäädäntöorganisaatio. Lainsäädäntö- ja verotusvalta on lakiasäätävällä neuvostolla, jonka kaupungin täysi-ikäiset asukkaat kansalaisuudesta riippumatta valitsevat yleisen ja salaisen äänioikeuden ja suhteellisen edustuksen perusteella. Mikään lainsäädännöllinen toimenpide ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa kaupungin perussäännön määräysten kanssa tai häiritä niitä, eikä mikään laki, määräys tai viranomainen saa mennä niiden edelle. Perussääntö antaa kuvernöörille veto-oikeuden edellisessä virkkeessä tarkoitettujen määräysten vastaisiin esityksiin. Se antaa hänelle myös valtuudet antaa väliaikaisia ​​määräyksiä, jos neuvosto ei hyväksy hallinnon normaalin toiminnan kannalta välttämättömäksi katsottua lakiehdotusta.

6. Oikeudenkäyttö. Perussäännössä määrätään riippumattoman oikeusjärjestelmän perustamisesta, mukaan lukien muutoksenhakutuomioistuin. Kaikki kaupungin asukkaat ovat sen alaisia.

7. Talousliitto ja talousjärjestelmä. Jerusalemin kaupunki kuuluu Palestiinan talousliittoon, ja sitä sitovat kaikki sitoumuksen määräykset ja mahdolliset niistä tehdyt sopimukset sekä yhteisen talousneuvoston päätökset. Talouslautakunnan päätoimipaikka perustetaan kaupungin alueelle.

Perussäännössä määrätään sellaisten taloudellisten asioiden sääntelystä, jotka eivät kuulu talousliiton järjestelmään, kaikkien Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenten ja niiden kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden perusteella.

8. Kauttakulku- ja vierailuvapaus; Asukkaiden valvonta. Jollei turvallisuuteen ja taloudelliseen hyvinvointiin liittyvistä seikoista, jotka kuvernööri on päättänyt edunvalvontaneuvoston ohjeiden mukaisesti, arabi- ja juutalaisvaltioiden asukkaille tai kansalaisille taataan vapaus tulla kaupungin rajojen sisäpuolelle ja asua siellä Kuvernööri valvoo muiden valtioiden kansalaisten maahanmuuttoa ja oleskelua kaupungin rajojen sisällä edunvalvontaneuvoston ohjeiden mukaisesti.

9. Suhteet arabi- ja juutalaisvaltioihin. Arabi- ja juutalaisvaltioiden edustajat on akkreditoitava kaupungin kuvernöörille ja heidän tehtävänsä on suojella valtioidensa ja kansalaistensa etuja kaupungin kansainvälisen hallinnon yhteydessä.

10. Viralliset kielet. Arabia ja heprea ovat kaupungin virallisia kieliä. Tämä ei estä yhden tai useamman lisätyökielen ottamista käyttöön tarvittaessa.

11. Kansalaisuus. Kaikista asukkaista tulee ipso facto Jerusalemin kaupungin kansalaisia, elleivät he valitse sen valtion kansalaisuutta, jonka kansalaisia ​​he ovat olleet, tai jos arabit tai juutalaiset ovat ilmoittaneet aikomuksestaan ​​tulla arabi- tai juutalaisvaltion kansalaisiksi, tämän suunnitelman 1 osan B jakson 9 kohdan mukaisesti.

Edunvalvontaneuvosto huolehtii kaupungin kansalaisten konsulisuojelusta alueensa ulkopuolella.

12. Kansalaisten vapaudet.

a) Ainoastaan ​​yleisen järjestyksen ja moraalin vaatimuksia noudattaen kaupungin asukkaille on taattava ihmisoikeuksien ja perusvapauksien nauttiminen, mukaan lukien omantunnon-, uskonnon- ja palvontavapauden, kielen, koulutuksen, puheen ja lehdistön, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, ja vetoomusoikeus.

b) Asukkaiden välillä ei saa tehdä minkäänlaista rotuun, uskontoon, kieleen tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

c) AD-henkilöillä kaupungin sisällä on oikeus yhtäläiseen lakien suojaan.

d) Eri henkilöiden ja yhteisöjen perheoikeutta ja henkilökohtaista asemaa sekä heidän uskonnollisia etujaan, lahjoituksia mukaan lukien, on kunnioitettava.

e) Lukuun ottamatta yleisen järjestyksen ja hyvän hallinnon ylläpitämistä koskevia toimenpiteitä, ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, joilla estetään tai häiritään minkään uskonnon uskonnollisten tai hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaa tai syrjitään näiden elinten edustajia tai jäseniä. hänen uskontonsa tai kansallisuutensa perusteella.

f) Kaupunki varmistaa riittävän perus- ja toisen asteen koulutuksen arabiyhteisöille ja juutalaisille yhteisöille heidän omalla kielellään ja kulttuuriperinteidensä mukaisesti.

Kunkin yhteisön oikeutta ylläpitää omia koulujaan omien jäsentensä opetusta varten omalla kielellään noudattaen kaupungin asettamia yleisluonteisia koulutusvaatimuksia, ei saa evätä tai heikentää. Ulkomaiset oppilaitokset jatkavat toimintaansa olemassa olevien oikeuksiensa perusteella.

g) Ei saa asettaa rajoituksia kenellekään kaupungin asukkaalle minkään kielen vapaalle käytölle yksityisessä kanssakäymisessä, kaupassa, uskonnossa, lehdistössä tai minkäänlaisissa julkaisuissa tai julkisissa kokouksissa.

13. Pyhät paikat

a) Pyhiin paikkoihin ja uskonnollisiin rakennuksiin tai kohteisiin liittyviä olemassa olevia oikeuksia ei saa evätä tai heikentää.

b) Vapaa pääsy pyhille paikoille ja uskonnollisiin rakennuksiin tai paikkoihin sekä vapaa jumalanpalveluksen harjoittaminen on turvattava olemassa olevien oikeuksien mukaisesti ja yleisen järjestyksen ja sovun vaatimusten mukaisesti.

c) Pyhät paikat ja uskonnolliset rakennukset tai paikat on säilytettävä. Mikään teko ei ole sallittua, joka voi millään tavalla heikentää niiden pyhää luonnetta. Jos kuvernööri milloin tahansa näyttää, että jokin tietty pyhä paikka, uskonnollinen rakennus tai paikka tarvitsee kiireellistä korjausta, kuvernööri voi pyytää kyseistä yhteisöä tai yhteisöjä suorittamaan tällaisen korjauksen. Kuvernööri voi suorittaa sen itse asianomaisen yhteisön tai asianomaisten yhteisöjen kustannuksella, jos toimenpiteisiin ei ryhdytä kohtuullisessa ajassa.

d) Verotusta ei peritä mistään pyhästä paikasta, uskonnollisesta rakennuksesta tai paikasta, joka oli vapautettu verotuksesta kaupungin perustamispäivänä. Sellaisen verotuksen esiintyvyyteen ei saa tehdä sellaista muutosta, joka joko syrjiisi pyhien paikkojen, uskonnollisten rakennusten tai paikkojen omistajia tai haltijoita tai asettaisi kyseiset omistajat tai haltijat epäedulliseen asemaan verrattuna yleiseen verotusasteeseen kuin oli olemassa yleiskokouksen suositusten hyväksymisajankohtana.

14. Kuvernöörin erityisvaltuudet pyhissä paikoissa, uskonnollisissa rakennuksissa ja paikoissa kaupungissa ja missä tahansa Palestiinan osassa.

a) Jerusalemin kaupungissa sijaitsevien pyhien paikkojen, uskonnollisten rakennusten ja paikkojen suojelu on kuvernöörin erityinen huolenpitotehtävä.

b) Tällaisten paikkojen, rakennusten ja paikkojen osalta Palestiinassa kaupungin ulkopuolella kuvernööri päättää molempien valtioiden perustuslaissa hänelle myönnettyjen valtuuksien perusteella, noudatetaanko Palestiinan arabi- ja juutalaisvaltioiden perustuslakien määräyksiä että sen käsittelyä ja  niihin liittyviä uskonnollisia oikeuksia sovelletaan ja kunnioitetaan asianmukaisesti.

c) Kuvernöörillä on myös valtuudet tehdä päätöksiä olemassa olevien oikeuksien perusteella riita-asioissa, joita saattaa syntyä eri uskonnollisten yhteisöjen välillä tai uskonnollisen yhteisön oikeuksista pyhiin paikkoihin, uskonnollisiin rakennuksiin ja kohteisiin missä tahansa osa Palestiinaa.

Tässä tehtävässä häntä voi avustaa neuvoa-antava neuvosto, joka koostuu eri kirkkokuntien edustajista.

D. Erityisjärjestelyjen kesto

Edunvalvontaneuvoston edellä mainituilla periaatteilla laatima perussääntö tulee voimaan viimeistään 1. lokakuuta 1948. Se on voimassa ensiksi kymmenen vuoden ajan, ellei edunvalvontaneuvosto katso tarpeelliseksi tehdä näiden säännösten tarkastelua uudelleen aikaisemmin. Tämän ajanjakson päätyttyä edunvalvontaneuvosto tarkastelee koko järjestelmää uudelleen sen toiminnasta saadun kokemuksen perusteella. Kaupungin asukkaat voivat vapaasti ilmaista kansanäänestyksellä toiveensa kaupungin järjestelmän mahdollisista muutoksista.

Osa IV. Alistuminen

Valtioita, joiden kansalaisilla on aiemmin ollut Palestiinassa ulkomaalaisten erioikeudet ja vapaudet, mukaan lukien konsulitoimivallan ja suojelun edut, sellaisina kuin ne olivat aiemmin nauttineet antautumisesta tai käytöstä Osmanien valtakunnassa, kehotetaan luopumaan kaikista heitä koskevista oikeuksistaan siirtyäkseen tällaisten erioikeuksien ja vapauksien piiriin, jotka ovat ehdotetuissa arabi- ja juutalaisvaltioissa sekä Jerusalemin kaupungissa.

Sivun alkuu.⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠