Hamas

Hamas on arabiankielinen lyhenne sanoista Islamilainen vastarintaliike. Hamas on hallinnut Gazan aluetta vuodesta 2007 lähtien.

Hamas korostaa jihadia ainoana ja välittömänä keinona ratkaista Palestiinan ongelma. Hamasin tavoitteena on luoda islamilainen valtio koko Palestiinaan. Ensisijainen keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi on aseellisen taistelun kiihdyttäminen ja lopulta jihad, johon osallistuvat paitsi palestiinalaiset muslimit myös koko islamilainen maailma.

Hamasin väkivaltaista toimintaa johtaa kaksi keskusyksikköä, jotka perustettiin ennen intifadaa. Toinen on Hamasin sotilaallinen haara, jonka sheikki Ahmed Yassin perusti Gazaan vuonna 1982. Järjestön sotilaallisella siivellä on noin 30 000 taistelijaa ja lisäksi 7 000 reserviläistä.

Ryhmä alkoi 1980-luvun alussa kerätä aseita käytettäväksi Israelia vastaan. Kun se paljastui vuonna 1984, Yassin vangittiin. Hänet vapautettiin Israelin ja PFLP-GC:n johtajan Ahmed Jibrilin välisessä vankienvaihdossa vuonna 1985.

Yassin perusti vuonna 1986 toisen Hamasin haaran nimeltä Majd, jonka tehtävänä oli valvoa arabeja, joiden katsottiin "tekevän yhteistyötä" Israelin kanssa tai jotka eivät noudattaneet islamilaisia oppeja. Vuonna 1988 Länsirannalla alkoi samanlainen Hamasin operaatio.

Hamasin sotilaskoneisto koki intifadan aikana useita muutoksia, jotka johtuivat ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja Israelin joukkojen paljastumisesta Hamasin agenttien tekemien suurten terrori-iskujen jälkeen. Lopullinen muoto, jonka tämä koneisto on saanut, on Izz al-Din al-Qassam Squads, joka on vastuussa Hamasin vakavimmista iskuista 1. tammikuuta 1992 lähtien.

Hamas tekee terrori-iskuja monissa eri muodoissa: 

• rakettien ampuminen israelilaisia yhteisöjä kohti, 
• soluttautuminen israelilaisiin yhteisöihin israelilaisten siviilien murhaamiseksi, 
• räjähdyspanokset IDF:n panssarivaunuja ja ajoneuvoja vastaan, 
• siviiliajoneuvojen ampuminen Gazan kaistalla, 
• IDF:n sotilaiden väijytykset, 
• ansoitettujen veneiden lähettäminen israelilaisaluksia kohti, 
• IDF:n sotilaiden sieppaukset ja sieppausyritykset sekä 
• itsemurhapommitukset. 

Lisäksi Hamasin agentit salakuljettavat aseita ja terroristeja Egyptistä Gazaan maanalaisia tunneleita pitkin. Hämmästyttävää on, että osaa tästä toiminnasta ohjaavat israelilaisissa vankiloissa olevat Hamasin vangit, vaikka suurin osa siitä tehdään Gazan kaistalla sijaitsevassa Hamasin päämajassa.

IDF:n Gazan divisioonan entinen apulaiskomentaja kirjoitti, että hänestä on käsittämätöntä, että Egyptin turvallisuusjoukot eivät pysty pysäyttämään tasaista asevirtaa Siinain kautta Gazaan. Hän myönsi, että Egypti on aiemmin pyrkinyt estämään tai tuhoamaan tunneleita, mutta syytti egyptiläisiä vuonna 2022 siitä, että he eivät ole estäneet tunnelien käyttöä tai pysäyttäneet aseita ennen kuin ne pääsevät tunneleihin, kun otetaan huomioon, että Rafahin rajanylityspaikalta Gazaan johtaa vain yksi tie sisään ja ulos.

Hamasin "siivet"

Hamas pyrkii erottamaan poliittisen johdon ja sotilaallisen siiven toisistaan ikään kuin sotilaallinen toiminta ei palvelisi poliittisia tavoitteita. Käytännössä Hamasin muodollinen "sotilasjohto" on alisteinen niin sanotulle "poliittiselle johdolle". Tämä terroristijärjestön "poliittinen johtoporras" kuitenkin ohjaa, ohjeistaa ja määrittelee politiikkaa, myös terroritoimintaa. Hamasin toimihenkilöiden kuulustelujen mukaan Rantisi johtaa Hamasin terroristipolitiikkaa. Hänen julkiset lausuntonsa toimivat terroristien ohjeina iskujen toteuttamiseksi.

Jotkin hallitukset ovat vastustaneet Hamasin nimeämistä terroristijärjestöksi ja hyväksyneet mieluummin keinotekoisen jaon ja tunnustaneet poliittisen siiven lailliseksi. Vuonna 2021 Iso-Britannia lopulta tajusi, ettei eroa ole olemassa. "Hamasilla on merkittäviä terroristisia valmiuksia, mukaan lukien pääsy laajoihin ja kehittyneisiin aseisiin ja terroristien koulutuslaitoksiin", twiittasi sisäministeri Priti Patel. "Siksi olen tänään ryhtynyt toimiin Hamasin kieltämiseksi kokonaisuudessaan." Australia teki saman päätöksen helmikuussa 2022.

Toisena intifadana tunnetun palestiinalaisten kansannousun alettua vuonna 2000 Hamas käytti valtaansa Gazassa ampuakseen toistuvasti raketteja sekä Israelin siirtokuntia kaistaleella että Israelin kaupunkeja sen ulkopuolella. Hamas lisäsi myös itsemurhaiskujaan Israelin sisällä. IDF vastasi tähän johtamalla kohdennettuja salamurhia Hamasin johtoa vastaan yrittäen tuhota järjestön katkaisemalla sen pään. Yassin murhattiin 22. maaliskuuta 2004, ja IDF tappoi hänen seuraajakseen nimetyn Abdul Aziz al-Rantisin 17. huhtikuuta 2004.

Pitkän keskustelun jälkeen pääministeri Ariel Sharonin hallitus päätti vuonna 2005 vetää yksipuolisesti kaiken Israelin läsnäolon pois Gazasta, mikä oli avoin yritys lepyttää Hamasia ja saada se lopettamaan rakettien ampuminen ja Israelin terrorisointi. Nyt on selvää, että Sharonin suunnitelma epäonnistui surkeasti. Hamasin raketteja sataa edelleen Israeliin, ja IDF on joutunut hyökkäämään alueelle kahdesti yrittäessään tuhota Hamasin taistelukyvyn.

IDF tunkeutui Gazaan ensimmäisen kerran kesäkuussa 2006 sen jälkeen, kun Hamasin agentit olivat tunkeutuneet Israeliin, hyökänneet armeijan asemalle ja siepanneet sotilas Gilad Shalitin. Silloin pääministeri Ehud Olmert määräsi armeijan hyökkäämään, pelastamaan Shalitin ja tuhoamaan Hamasin asevarastot. Israelissa operaatioina "Kesäsateet" ja "Syyspilvet" tunnetut operaatiot eivät onnistuneet saavuttamaan mitään Olmertin asettamista päätavoitteista. Vaikka IDF heikensi Hamasia, sitä ei tuhottu eikä Shalitia pelastettu.

Vuonna 2007, Hamasin voitettua Palestiinan parlamenttivaalit vuonna 2006, Hamas otti väkivaltaisesti haltuunsa Gazan kaistaleen ja pakotti kaikki palestiinalaisten presidentin Mahmoud Abbasin Fatah-puolueen jäänteet pois.

Operaatio Protective Edge

Vastauksena kolmen israelilaisen teini-ikäisen kidnappaukseen ja Hamasin Gazan kaistalta tulevan tulen dramaattiseen lisääntymiseen Israel käynnisti 8. heinäkuuta 2014 Operaatio Protective Edge -operaation. Seuraavien 50 päivän aikana Israel pyrki tuhoamaan Hamasin terrorikapasiteetin tekemällä ilmaiskuja Hamasin johtajia vastaan, paikantamalla ja tuhoamalla Hamasin Israeliin soluttautumista varten kaivamia hyökkäystunneleita ja käyttämällä Rautakupolia kansalaistensa puolustamiseen. Yli 2 000 palestiinalaista kuoli, kun Hamas käytti tavanomaista taktiikkaansa ampumalla tiheään asutuilta kaupunkialueilta ja provosoimalla Israelin vastaiskuihin, jotka tuhosivat Gazan kaistaa. Egypti toimi koko konfliktin ajan välittäjänä ja yritti epätoivoisesti lopettaa väkivaltaisuudet, mikä johti useisiin tulitaukosopimuksiin. Hamas rikkoi näitä tulitaukoja ampumalla raketteja ja kranaatinheittimiä Israelin alueelle yksitoista kertaa.

Hamas valmistautuu seuraavaan kierrokseen

Ensimmäistä kertaa kuukausiin, 1. lokakuuta 2014, monet Gazan kaistan entisen Hamas-hallituksen työntekijät saivat 1200 dollarin palkkansa. Noin 24 000 julkista työntekijää, jotka eivät olleet saaneet palkkoja sitten lokakuun 2013, saivat palkkansa. Rahat palkkoihin lahjoitti Qatar, joka antoi yhtenäisyyshallitukselle 30 miljoonaa dollaria työntekijöiden palkkojen maksamiseen.

Euroopan unioni poisti Hamasin 17. joulukuuta 2014 nimetyn terroristijärjestön mustalta listalta. Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen antamassa päätöksessä todettiin, että Hamasin nimeäminen terroristijärjestöksi EU:n toimesta vuonna 2001 "ei [perustunut] toimivaltaisten viranomaisten päätöksissä tutkittuihin ja vahvistettuihin tekoihin", vaan sen sijaan "lehdistöstä ja internetistä peräisin oleviin tosiseikkoihin perustuviin syytöksiin". Tämä päätös syntyi sen jälkeen, kun Hamasin edustajat kiistivät nimityksensä terroristijärjestöjen luetteloon. Huolimatta siitä, että päätöksellä nimitys poistettiin, tuomioistuin päätti, että nimityksen vaikutukset pysyvät voimassa vähintään kolme kuukautta, mukaan lukien varojen jäädyttäminen.

Euroopan unioni ilmoitti 19. tammikuuta 2015, että se aikoo valittaa tästä Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksestä, mihin Israelin viranomaiset suhtautuivat myönteisesti. Tuomioistuimen asiakirjojen mukaan Euroopan unionin on esitettävä todisteet siitä, että Hamas on edelleen terroristiryhmä, eikä se voi käyttää siihen internetistä löytyviä kolmannen osapuolen lähteitä.

24. joulukuuta 2014 paikalliset uutistoimistot kertoivat, että Hamas oli alkanut rakentaa uusia taisteluasemia ja vahvistaa toimintatukikohtiaan. Gazan kaistan asukkaat kertoivat nähneensä, kuinka Hamasin sotilasasuihin pukeutuneet jäsenet rakensivat ja siirsivät maavalleja, ramppeja ja muita linnoituksia. Hamasin jäsenet nostivat sitten liput uusien asemiensa ylle.

Foreign Policy -lehti kertoi huhtikuussa 2015, että Hamas ja muut palestiinalaiset militantit ryhmät harjoittelevat ahkerasti seuraavaa taistelua Israelia vastaan.

Israelin virkamiehet uskovat, että Hamas on rakentanut arsenaalinsa uudelleen samalle tasolle kuin ennen vuoden 2014 sotaa. Ryhmä on myös lisännyt uusia voimavaroja, kuten merivoimien kommandoyksikön ja lennokkeja.

Kesäkuussa 2018 IDF:n upseerit varoittivat, että he uskoivat Hamasin päivittävän merkittävästi merikommandojoukkoaan. IDF:n everstiluutnantti Boris Schuster totesi israelilaislehdistön haastattelussa, että Hamas on keskittynyt entistä enemmän merikomentoyksikköihinsä ja merikykyihinsä strategisten voimavarojen menettämisen ja terroritunneleiden sulkemisen vuoksi. Schusterin mukaan IDF:n sotilaat harjoittelevat monia skenaarioita varten, mukaan lukien mahdollisuus, että Hamasin militantit käyttävät miehittämättömiä ilma-aluksia eli lennokkeja pommittaakseen Israelin laivaston aluksia. Kesäkuun 2018 alussa IDF löysi ja tuhosi veden alle kaivetun Hamasin terroritunnelin, jonka avulla Hamasin militantit olisivat voineet tehdä hyökkäyksen ja kadota äänettömästi mereen.

Vastauksena näihin meriuhkiin Israelin puolustusministeriö aloitti toukokuussa 2018 vedenalaisen esteen rakentamisen estääkseen Hamasin soluttautumisen meritse Israelin rannikkoyhteisöihin. Siihen kuuluu yksi este merenpinnan alapuolella, panssarikivikerros ja kolmas kerros piikkilankaa.

23. marraskuuta 2018 antamassaan haastattelussa Hamasin edustaja Libanonissa Ali Baraka sanoi, että Hamasilla on ohjuksia, jotka voivat iskeä minne tahansa Israelissa, ja että se pyrkii lisäämään ohjusten kantamaa, tarkkuutta ja tuhovoimaa.

Raskas tunnelointi jatkuu

Hamasin militantit alkoivat käyttää raskaita koneita ja teknisiä työkaluja maanalaisten hyökkäystunneleidensa rakentamiseen Israeliin vuonna 2015. Silminnäkijät Israelin puolelta rajaa kertoivat nähneensä isojen traktoreiden kaivavan ja siirtävän multaa, kun taas maan alla Hamasin jäsenet käyttivät pieniä puskutraktoreita liikkumiseen tunnelin ahtaissa tiloissa. Samalla kun Hamas ohjaa miljoonia humanitaariseen apuun tarkoitettuja dollareita terroristihankkeisiin, palestiinalaisalueella asuvien siviilien tilanne huononee päivä päivältä.

Israelin armeija löysi ja tuhosi Gazasta Israelin alueelle johtavan tunnelin huhtikuun 2016 puolivälissä. Tämä oli ensimmäinen valmis tunneli, joka löydettiin operaatio Protective Edgen jälkeen. Tunneli oli rakennettu noin 110-130 metriä maan alle, ja siinä oli sähkövirrat, juokseva vesi ja viestintälinjat. IDF löysi toisen Etelä-Gazasta Israelin alueelle johtavan rajat ylittävän tunnelin 3. toukokuuta 2016 ja aikoi "tutkia sen ja sitten tuhota sen". IDF:n virkamiehet sanoivat, etteivät he voineet sanoa, oliko koko tunneli kaivettu ennen vai jälkeen operaatio Protective Edgea, mutta totesivat uskovansa, että tietyt osat oli lisätty hiljattain.

Israelin hallitus ilmoitti kesäkuussa 2016, että Gazaa ympäröivän syvän maanalaisen metallimuurin rakentaminen alkaisi pian Gazan ympärille uusien tunnelien rakentamisen estämiseksi. Israelin turvallisuusviranomaisten mukaan suurin osa uudesta muurista tulee olemaan maanalainen, ja muuri täydentää nykyistä raja-aitaa. Maanalainen muuri tulee ulottumaan koko Israelin ja Gazan kaistan väliselle 40 mailin pituiselle rajalle, ja se varustetaan israelilaisen puolustustarvikevalmistaja Elbit Systemsin valmistamilla antureilla, jotka käyttävät teknologioita, jotka tarkkailevat ja ennustavat seismisiä muutoksia. Maanpäälle rakennetaan kuusi-kahdeksan metriä korkea, antureilla ja kameroilla varustettu lankaverkko. Sen pituudelle tehdään tarkkailu-, valvonta- ja komentokeskuksia. Maanpinnan ylä- ja alapuolella koko aita yhdistetään verkossa läheisellä sotilastukikohdalla sijaitsevaan komentokeskukseen. Hankkeen odotetaan maksavan 570 miljoonaa dollaria.

IDF löysi Gazasta Israeliin johtavan hyökkäystunnelin lokakuun 2017 lopulla ja räjäytti räjähteet tunnelissa romahduttaakseen sen 30. lokakuuta. Seitsemän Hamasin militanttia sai surmansa tunnelin sortuessa, mukaan lukien korkea-arvoinen kenttäkomentaja. Yksitoista muuta Hamasin taistelijaa haavoittui.

Israelin armeija ilmoitti tuhonneensa kaksi Hamasin terroritunnelia 19. maaliskuuta 2018.

Sinwar muuttaa sotilaallista strategiaa

Qassam-joukkojen kenraali Yahya Sinwar valittiin Hamasin uudeksi pääministeriksi Gazassa 13. helmikuuta 2017. Sinwar valittiin Ismail Haniyehin tilalle, joka oli toiminut Hamasin pääministerinä siitä lähtien, kun ryhmä valtasi Gazan kaistan vuonna 2007. Vuonna 2011 Sinwar vapautettiin israelilaisesta vankilasta kärsittyään 22 vuotta osana Gilad Shalitin vanginvaihtosopimusta. Haniyeh ei ollut pitkään poissa julkisuudesta; toukokuun 2017 ensimmäisellä viikolla ilmoitettiin, että hänet oli valittu Khaled Mashalin seuraajaksi Hamasin poliittisen toimiston päälliköksi.

Hamasin sotilasjohtaja Mazen Fuqaha murhattiin autossaan 24. maaliskuuta 2017, ja palestiinalaishallinto syytti nopeasti Israelia. Israelin viranomaiset eivät kommentoineet hänen kuolemaansa ja totesivat vain, että hän oli ollut mukana suunnittelemassa iskuja Israelia vastaan. Fuqaha oli läheinen ystävä Hamasin vastavalitun pääministerin Yahya Sinwarin kanssa, ja he olivat aiemmin olleet vuoden ajan samassa sellissä israelilaisessa vankilassa.

Israelin ja arabimaailman kasvavista siteistä huolestunut Hamas ilmoitti 7. maaliskuuta 2018, että se tuomitsee suhteiden normalisoinnin Israelin kanssa, tukee BDS-liikettä ja varoittaa, ettei se anna anteeksi kenellekään, joka normalisoi suhteet vihollisen kanssa.

Suuren paluumarssin oli alun perin tarkoitus olla kuuden viikon väkivallaton protestikampanja, jonka palestiinalaiset järjestivät Gazan raja-aidalla Israelin kanssa. Lopullisena tavoitteena oli ilmaista heidän halunsa palata maille, jotka heidän esi-isänsä olivat menettäneet tai joilta heidät oli ajettu pois. Protestimielenosoituksen suunniteltua alkamista edeltävinä viikkoina Hamas, Palestiinan islamilainen jihad (PIJ) ja Palestiinan vapautuksen kansanrintama saivat tiedon marssista. Nämä palestiinalaiset terroristijärjestöt hyväksyivät suuren paluumarssin ja pyrkivät ottamaan mielenosoitukset omiin tavoitteisiinsa.

Maaliskuussa 2021 Sinwar valittiin salaisissa vaaleissa toiselle nelivuotiskaudelle järjestön Gazan poliittisen toimiston johtajaksi. Hän on Hamasin korkein virkamies Gazassa ja kaistan tosiasiallinen hallitsija. Hän on Hamasin toiseksi vaikutusvaltaisin jäsen Ismail Haniyehin jälkeen.

Hamas ja Iran

Iranin tuki Hamasille alkoi vuonna 1992, kun Teheranissa järjestettiin konferenssi osana pyrkimystä heikentää Madridin konferenssissa vuonna 1990 aloitettuja Yhdysvaltojen rauhanpyrkimyksiä. Iran lupasi antaa Hamasille vuosittain 30 miljoonaa dollaria ja antaa sotilaskoulutusta. Kun 418 sen jäsentä karkotettiin samana vuonna Libanoniin, islamilainen vallankumouskaarti (IRGC) ja Hizbollah opettivat heitä rakentamaan ja käyttämään itsemurhapommeja. Kun karkotetut saivat palata Gazaan, Iran alkoi antaa järjestölle vuosittain 50 miljoonaa dollaria.

Toisen intifadan aikana Iran käytti Hizbollahia aseiden salakuljetukseen Hamasille. Myöhemmin Hizbollah aseisti ja koulutti Hamasin taistelijoita Libanonissa. Joitakin koulutettiin myös Iranissa. Kansannousun päätyttyä Hamasin pääministeri Ismail Haniyeh vieraili Teheranissa joulukuussa 2006 ja tapasi korkeimman johtajan ja presidentin. Hän lähti sieltä ja sai lupauksen 250 miljoonan dollarin avusta.

Valettu lyijy -operaation aikana Iran lisäsi apua ja toimitti muun muassa entistä kehittyneempiä raketteja. "Gazan kansan voitto oli Jumalan ihme, ja islamilaisella tasavallalla on ehdottomasti osuutensa tässä voitossa", Khaled Mashal sanoi.

Aseita ja rakettien valmistusmateriaaleja salakuljetettiin Gazaan meritse ja Egyptiin kaivettujen tunnelien kautta. Hamasilla oli hallussaan lähinnä raakoja, epätarkkoja ja lyhyen kantaman aseita, kunnes Iran toimitti kehittyneempiä pitkän kantaman raketteja, kuten Fajr-5-raketteja vuonna 2012, joilla pystyttiin iskemään Tel Aviviin. Iran kiisti toimittaneensa raketteja, mutta Shallah sanoi: "Iran on antanut meille kaiken tuen. Vastarintaliikkeen käyttämät aseet - koko maailma tietää, että ne ovat enimmäkseen peräisin Iranista tai ostettu iranilaisella rahoituksella."

Iranin ja Hamasin väliset suhteet heikkenivät, ja ase- ja rahavirta - tuolloin 23 miljoonaa dollaria vuodessa - loppui, kun Hamas ilmaisi tukensa Syyrian oppositiolle vuonna 2011 ja tuki saudien sotaa Jemenin hutheja vastaan. Iran tuki Assadin hallintoa ja Houtheja niiden sisällissodissa. Myös PIJ menetti tukensa Jemenin sodan vuoksi. Molemmat järjestöt joutuivat sen seurauksena taloudelliseen kriisiin.

Syyskuun 2017 lopulla Hamasin pääministeri Yahya Sinwar leikkasi järjestön sotilassiiven budjettia kolmella neljäsosalla. Izz ad-Din al-Qassam -prikaatien budjetti oli 200 miljoonaa dollaria vuonna 2014, ja se pieneni 50 miljoonaan dollariin vuoden 2017 talousarviossa. Samaan aikaan Iran jatkoi Hamasin rahoittamista. Jäädytettyään taloudellisen tuen rangaistakseen Hamasia siitä, ettei se tukenut Assadin hallintoa Syyrian sisällissodassa, Iranin kerrotaan antaneen ryhmälle 70 miljoonaa dollaria, mikä tekee siitä Sinwarin mukaan "järjestön sotilaallisen siiven suurimman taloudellisen ja sotilaallisen tukijan". Tuolloin käytiin sisäistä kamppailua Hamasin johtajien välillä, jotka kannattivat sovintoa Fatahin kanssa, ja niiden välillä, jotka halusivat läheisempiä suhteita Iraniin, joka vastusti neuvotteluja Fatahin kanssa.

Sinwar kiitti julkisesti Irania 30. toukokuuta 2019 raketteista, joilla se iskee syvälle Israeliin. Hän varoitti, että Tel Aviviin hyökätään vastauksena mihin tahansa Gazan kaistaa vastaan kohdistuvaan hyökkäykseen.

"Iran toimitti meille raketteja, ja me yllätimme maailman, kun vastarinnan kohteena oli Beersheba", Sinwar sanoi viitaten lähes 700 raketin ampumiseen Israeliin 3.-6. toukokuuta. "Ellei Irania olisi ollut, Palestiinan vastarinnalla ei olisi ollut nykyisiä kykyjään", Sinwar sanoi.

Elokuussa 2019 Israelin televisio raportoi, että Iran tarjosi Hamasille 30 miljoonaa dollaria kuukaudessa vastineeksi tiedustelutiedoista Israelin ohjuskapasiteetista.

Kun Hamas pommitti Israelia raketeilla toukokuussa 2021, Palestiinan islamilaisen jihadin virkamies Ramez Al-Halabi myönsi Iranin roolin terroristien arsenaalin rakentamisessa:

Gazan ja Libanonin mujahidiinit käyttävät iranilaisia aseita iskeäkseen sionisteja vastaan. Ostamme aseemme Iranin rahoilla. Tärkeä osa toimintaamme on iranilaisten asiantuntijoiden valvonnassa.
Samoin Sinwar sanoi: "Jos ei olisi ollut Iranin tukea, meillä ei olisi ollut näitä kykyjä."

Tammikuussa 2022 Haniyeh kiisti Hamasin käyneen välityssotaa Iranin puolesta ja sanoi, että he kohtasivat yhteisen vihollisen. Hän myönsi, että Hamas sai 70 miljoonaa dollaria auttaakseen sitä kehittämään ohjuksia ja puolustusjärjestelmiä.

Tukikohdan perustaminen Libanoniin

Hamasin apulaiskomentaja Saleh al-Arouri ja Hamasin haaratoimisto Turkissa ovat koordinoineet järjestön sotilaallisten voimavarojen rakentamista Libanonissa hyökätäkseen Israeliin pohjoisrintamalla Hizbollahin ja Iranin luvalla. Hamasilla on kuulemma useita satoja jäseniä palestiinalaisten pakolaisleireillä, ja se saa Iranilta apua rakettien ja lennokkien valmistukseen.

Operation Guardian of the Walls -operaation aikana toukokuussa 2021 Beirutissa väitetysti perustettiin yhteinen sotilasasema Iranin vallankumouskaartin, Hizbollahin ja Hamasin kanssa. Sinwarin ja al-Arourin kerrottiin koordinoineen kourallisen raketti-iskuja Libanonista taistelujen aikana.

Joulukuussa 2021 ase- ja ampumatarvikevarasto Libanonin Tyreessä räjähti Hamasin sidoksissa olevan Obei al-Kaabin moskeijan alla Burj al-Shamalin pakolaisleirillä.

Lokakuun 7. päivän verilöyly

Israel yllättyi arviolta 1 500 Hamasin terroristin hyökkäyksestä Gazasta 7. lokakuuta 2023, 50 vuotta ja päivä vuoden 1973 sodan jälkeen. Israel sanoi, että ei ole merkkejä Hamasin kehittyneestä maa-, meri- ja ilmahyökkäyksestä. Kuten vuonna 1973, hyökkäyspäivä oli vapaapäivä, tällä kertaa tavallisesti iloinen Simchat Tooran juhla, joka merkitsi Sukkotin päättymistä.

Niin suuri katastrofi kuin se olikin, Jom Kippurin sota ei nähnyt kymmeniä siviilejä, mukaan lukien lapset, vanhukset ja naiset, teurastettuina ja vihollisen vangiksi ottamia. Sodan ensimmäisenä päivänä murhatuiden määrä – 900, mikä vastaa suhteellisesti 32 000 amerikkalaista – oli korkein yhden päivän juutalaisten kuolonuhrien määrä sitten holokaustin. Lokakuun 12. päivään mennessä kuolonuhrien määrä oli noussut yli 1 300:aan, mukaan lukien 30 Yhdysvaltain kansalaista. Terroristit, joiden julistettu päämäärä on Israelin tuhoaminen ja juutalaisten tappaminen, murhasivat kaikki mahdolliset, mukaan lukien arabit, thaimaalaiset työntekijät ja sairaanhoitajan Filippiineiltä.

Israel lupasi eliminoida Hamasin uhkana ja tappaasen johtajat. Taistelujen aikana suuri osa sen infrastruktuurista tuhoutui, johtajia tapettiin ja taistelijoita vangittiin tai tapettiin. 2. tammikuuta 2024 Al-Arouri murhattiin ilmaiskussa Libanonissa. Hän oli yksi Länsirannan Izz ad-Din al-Qassam -prikaatien perustajajäsenistä, lokakuun 7. päivän verilöylyn suunnittelija, Hamasin, Hizbollahin ja Iranin välinen yhteyshenkilö sekä henkilö, joka määräsi kidnappauksen ja kolmen israelilaisen teini-ikäisen murhan vuonna 2014, mukaan lukien Yhdysvaltain ja Israelin kaksoiskansalainen Naftali Fraenkel. Hänet etsittiin myös Yhdysvaltain ulkoministeriön taholta ja hänet leimattiin Specially Designated Global Terroristiksi. Azzam Al-Aqra ja Samir Fendi, kaksi al-Qassam-prikaatien komentajaa, saivat myös surmansa. Tappo osoitti Israelin tahdon ja kyvyn täyttää lupauksensa jäljittää ja tappaa kaikki joukkomurhasta vastuussa olevat.