Luettelo itsenäiseen Israeliin liittyvistä sodista
Tämä on luettelo sodista, joihin liittyy Israelin valtio. Perustamisestaan lähtien vuonna 1948 Israelin valtio on käynyt kahdeksan tunnustettua sotaa, kaksi Palestiinan intifadaa ja useita aseellisia konflikteja laajemmassa arabien ja Israelin konfliktissa.
Katso myös:
Ensimmäinen maailmansota ja juutalaiset tästä.
Israel on ollut mukana monissa sodissa ja laajamittaisissa sotilasoperaatioissa, mukaan lukien:
- 1948 Arabien ja Israelin sota (marraskuu 1947 - heinäkuu 1949) - Alkoi kuuden kuukauden sisällissotana juutalaisten ja arabien aseistettujen sotilasvoimien välillä, kun mandaatin toimikausi Palestiinassa päättyi, ja muuttui säännölliseksi sodaksi Israelin perustamisen ja useiden arabimaiden armeijojen väliintulon jälkeen. Lopuksi Israelin, Egyptin, Jordanian, Libanonin ja Syyrian välillä allekirjoitettiin joukko sopimuksia, joita kutsuttiin vuoden 1949 aseleposopimuksiksi, joilla perustettiin Israelin ja sen naapureiden väliset aseleposuhteet, jotka tunnetaan myös nimellä Vihreä linja.
- Palestiinan Fedayeenin kapina (1950–1960-luvuilla) - Palestiinalaisten hyökkäykset ja Israelin puolustusvoimien vastaiskut 1950- ja 1960-luvulla. Nämä toimet olivat vastaus jatkuviin fedayeen-hyökkäyksiin, joiden aikana arabisissit tunkeutuivat Syyriasta, Egyptistä ja Jordaniasta Israeliin iskujen tekemiseksi israelilaisia siviilejä ja sotilaita vastaan. Kosto-operaatioiden politiikka oli poikkeuksellista johtuen Israelin ilmoitetusta tavoitteesta saada vihollisen puolelle korkeat "verikustannukset", joiden uskottiin olevan välttämättömiä estämään sissien tulevia iskuja.
- Suezin kriisi (lokakuu 1956) - Britannian, Ranskan ja Israelin sotilaallinen hyökkäys Egyptiin 29. lokakuuta 1956 alkaen aikomuksena miehittää Siinain niemimaa ja vallata Suezin kanava. Hyökkäys seurasi Egyptin 26. heinäkuuta 1956 tekemää päätöstä kansallistaa Suezin kanava sen jälkeen, kun se vetäytyi Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen tarjouksesta rahoittaa Assuanin padon rakentaminen. Vaikka Israelin hyökkäys Siinaihin onnistui, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto pakottivat sen vetäytymään. Silti Israel onnistui avaamaan Tiranin salmen uudelleen ja rauhoittamaan eteläistä rajaansa.
- Kuuden päivän sota (kesäkuu 1967) - Taistelu Israelin ja arabinaapureiden Egyptin, Jordanian ja Syyrian välillä. Myös Irakin, Saudi-Arabian, Kuwaitin, Algerian ja muiden maiden armeijat antoivat joukkoja ja aseita arabivoimille. Sodan jälkeen Israelin hallussa oleva alue laajeni merkittävästi: Länsiranta (Itä-Jerusalem mukaan lukien) Jordanialta, Golanin kukkulat Syyrialta, Siinai ja Gaza Egyptistä.
- Näännytyssota (1967–1970) - Rajoitettu sota Israelin armeijan ja Egyptin tasavallan, Neuvostoliiton, Jordanian, Syyrian ja Palestiinan vapautusjärjestön joukkojen välillä vuosina 1967–1970. Se alkoi Egyptin aloitteesta tarkoituksena ottaa Siinai takaisin israelilaisilta, jotka olivat hallinneet aluetta vuoden 1967 puolivälistä lähtien. Vihamielisyydet päättyivät tulitauoon, jonka maat allekirjoittivat vuonna 1970 ja joiden rajat pysyivät samassa paikassa kuin sodan alkaessa.
- Yom Kippurin sota (lokakuu 1973) - Egyptin ja Syyrian johtama arabivaltioliitto taistelivat 6. - 26. lokakuuta 1973 Israelia vastaan valloittaakseen alueet, jotka ne menettivät israelilaisille kuuden päivän sodassa . Sota alkoi yllätyksellisellä Egyptin ja Syyrian hyökkäyksellä juutalaisten Jom Kippurin juhlaloman aikaan. Egypti ja Syyria ylittivät tulitaukolinjat Siinain ja Golanin kukkuloilla. Lopulta Israel kukisti arabivoimat, eikä merkittäviä alueellisia muutoksia tapahtunut.
- Palestiinan kapinointi Etelä-Libanonissa (1971–1982)
- PLO siirtää asevoimiansa Jordaniasta Etelä-Libanoniin ja järjestää hyökkäyksiä Galileaan ja muodostaa sinne kansainvälisten operaatioiden tukikohtansa. Vuonna 1978 Israel käynnisti operaation Litani - ensimmäisen israelilaisen laajamittaisen hyökkäyksen Libanoniin, jonka Israelin puolustusvoimat toteuttivat PLO-joukkojen karkottamiseksi alueelta. Jatkuvat maa- ja rakettihyökkäykset sekä Israelin kostotoimet kasvavat lopulta vuoden 1982 sotaan.
1982 Libanonin sota (1982) - Alkoi 6. kesäkuuta 1982, kun Israelin puolustusvoimat hyökkäsivät Etelä-Libanoniin karkottaakseen PLO:n alueelta. Israelin hallitus määräsi hyökkäyksen vastauksena Abu Nidal -järjestön murhayritykseen, joka kohdistui Israelin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoitettuun suurlähettilääseen Shlomo Argoviin, ja Libanonissa sijaitsevien palestiinalaississijärjestöjen pohjois-Israeliin tekemien jatkuvien terrori-iskujen vuoksi. Sota johti PLO: n karkottamiseen Libanonista ja loi Israelin turvallisuusvyöhykkeen Etelä-Libanoniin.
- Etelä-Libanonin konflikti (1985–2000) - Lähes 15 vuoden sodankäynti Israelin puolustusvoimien, ja yhteistyössä sen kanssa libanonilaisten kristittyjen sotilaalliset ryhmät, Libanonin muslimisissejä vastaan, joita johti Iranin tukema Hizbollah, israelilaisten määrittelemällä ”turvallisuusalueella” Etelä-Libanonissa.
- Ensimmäinen Intifada (1987–1993) - Ensimmäinen laajamittainen palestiinalaisten kapina Israelia vastaan Länsirannalla ja Gazan alueella.
- Al-Aqsa Intifada (2000–2005) - Palestiinan toinen kansannousu, tehostetun väkivallan aika, joka alkoi syyskuun lopulla 2000.
- Libanonin sota 2006 (kesä 2006) - alkoi sotilasoperaationa vastauksena Hizbollahin toimeenpaneman kahden Israelin reservisotilaan sieppaukselle. Operaatio vahvistui vähitellen, ja siitä tuli laajempi vastakkainasettelu. Tärkeimmät osallistujat olivat Hezbollahin puolisotilaalliset joukot ja Israelin armeija.
Konflikti alkoi 12. heinäkuuta 2006 ja jatkui siihen asti, kunnes Yhdistyneiden Kansakuntien välittämä tulitauko tuli voimaan 14. elokuuta 2006, vaikka se virallisesti päättyi 8. syyskuuta 2006, jolloin Israel lopetti Libanonin merisaarton. Sota johti Etelä-Libanonin rauhoittumiseen ja Hizbollahin (joka kärsi vakavia menetyksiä, mutta onnistui selviytymään Israelin hyökkäyksestä) heikentymiseen.
- Gazan sota (joulukuu 2008 - tammikuu 2009) - Kolmen viikon aseellinen konflikti Israelin ja Hamasin välillä talvella 2008–2009. Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin kärjistyessä Israel reagoi Gazan alueen jatkuvaan rakettitulitukseen sotilaallisella voimalla nimellä "Operation Cast Lead". Israel aloitti hyökkäyksen yllättävällä ilmaiskulla 27. joulukuuta 2008. Israelin ilmoitettu tavoite oli pysäyttää tällaiset raketti-iskut Gazasta ja aseiden tuonti Gazaan. Israelin joukot hyökkäsivät sotilas- ja siviilikohteisiin, poliisiasemiin ja hallituksen rakennuksiin ensihyökkäyksessä. Israel julisti konfliktin päättyneeksi 18. tammikuuta ja lopetti sen vetäytymiseensä 21. tammikuuta 2009.
- Operaatio Puolustuspylväs (marraskuu 2012) - Sotilaallinen hyökkäys Gazan alueella. (Operation Pillar of Defense)
- Operaatio Protective Edge (heinä – elokuu 2014) - Sotilaallinen hyökkäys Gazan alueella vastauksena Yhdysvaltojen tukemien rauhanneuvottelujen epäonnistumiselle, kilpailevien palestiinalaisryhmittymien yrityksille muodostaa koalitiohallitus, kolmen israelilaisen teini-ikäisen sieppaamiselle ja murhaamiselle, joka tapahtui vastavetona palestiinalaisen teini-ikäisten sieppaukseen ja murhaan israelilaisten toimesta, sekä Hamasin militanttien lisääntyneille raketti-iskuille Israeliin.
Operaatio Muurien vartija (May 10 - 20, 2021)
Sen jälkeen kun Hamas otti kunnian kuuden raketin ampumisesta Jerusalemiin 10. toukokuuta 2021. Tämä provosoimaton ja umpimähkäinen hyökkäys pääkaupunkiin sai Israelin vastaamaan ilmaiskuilla koko Gazan alueella. Palestiinalainen Islamilainen Jihad (PIJ) liittyi sittemmin Hamasiin ampumalla satoja raketteja kohti Sderotia, Ashkelonia, Ashdodia, Tel Avivia ja naapurikuntia, mikä sai Israelin käynnistämään Operaatio Muurien vartija -operaation, joka oli merkittävin väkivaltaisuuksien puhkeaminen sitten Operaatio Protective Edgen vuonna 2014.
Operation Breaking Dawn (August 5 – August 8, 2022)
Israel keräsi useiden kuukausien ajan tiedustelutietoja Iranin rahoittamasta ja kouluttamasta Palestiinan islamilainen jihad (PIJ) -terrorijärjestöstä. Israel pidätti 1. elokuuta 2022 Bassam al-Saadin, PIJ:n komentajan Juudeassa ja Samariassa. PIJ:n Libanonissa toimivan operaattorin Ziyad Nakhalahin puhelin hakkeroitiin, ja Israel sai tietää, että PIJ halusi Iranilta miljoonia dollareita kostoiskun tukemiseen. Iran suostui, ja PIJ suunnitteli tarkka-ampujien hyökkäyksiä, Kornet-panssarintorjuntaohjusten laukaisemista israelilaisiin ajoneuvoihin lähellä Gazan rajaa ja hyökkäystä siviilibussia vastaan.
Israel aloitti ennalta ehkäisevän hyökkäyksen - operaatio Breaking Dawn - 5. elokuuta. Israelin ilmavoimien (IAF) suihkukoneet käyttivät PIJ:n komentaja Tayseer al-Jabirin tappamiseen Spice-ohjusta, joka estää rakennusta sortumasta osuman jälkeen. Hyökkäyslennokki tappoi Abdallah Kadumin, joka oli matkalla määräämään Kornet-iskua, ja IDF:n joukot surmasivat myöhemmin loput hänen yksiköstään. Kolmas hyökkäystunneleiden rakentamisesta vastannut huippukomentaja (Khaled Mansour) kuoli toisessa IAF:n iskussa.
Operaatio Kilpi ja nuoli (9.-13. toukokuuta 2023)
Israel tunsi, että sillä oli keskeneräisiä asioita sen jälkeen, kun Palestiinan islamilainen jihad (PIJ) ampui Gazan kaistalta 100 rakettia kohti Israelia 2. toukokuuta 2023, ilmeisesti vastauksena PIJ:n Khader Adnanin kuolemaan nälkälakossa vankilassa. Viikkoa myöhemmin IDF käynnisti Shield and Arrow -operaation tappaakseen korkea-arvoisia virkamiehiä, jotka olivat vastuussa rakettien ampumisesta ja iskujen tekemisestä Israelin kansalaisia vastaan. Operaatio alkoi 9. toukokuuta kello 02.00 kolmella samanaikaisella iskulla: kaksi Gazan kaupungissa ja yksi Rafahissa lähellä Egyptin rajaa.
Huolellisesti suunnitellussa iskussa, johon osallistui noin 40 lentokonetta ja lennokkia, IDF tappoi kolme PIJ:n korkea-arvoista terroristia muutaman minuutin sisällä toisistaan varmistaakseen, että kaikki olivat yllättyneitä eivätkä kyenneet piiloutumaan. Kohteina olivat Tarek Az Aldin, Khalil Bahitini, Gazan pohjoisen Gazan kaistan al-Qudsin prikaatien komentaja, ja Jihad Ghanem, liikkeen sotilasneuvoston sihteeri.