Operaatio Salomon, 1991

Toukokuun 24.-25. päivänä 1991 yli 14 300 Etiopian juutalaista lennätettiin salaa Addis Abebasta Israeliin 36 tunnin kuluessa operaatio Salomonin aikana, joka oli tähän mennessä suurin yksittäinen Alija-operaatio, joka on toteutettu mistä tahansa maasta maailmassa.

Vuonna 1991 Etiopia oli ajautunut vuosikymmeniä kestäneeseen sisällissotaan ja sitä uhkasi nälänhätä. Kapinallisjoukot etenivät kohti Addis Abebaa ja siellä olevia juutalaisia, mikä aiheutti suurta huolta Etiopiassa toimivissa israelilaisissa ja amerikkalais-juutalaisissa virastoissa. Diplomaatit neuvottelivat sopimuksen Etiopian hallituksen kanssa, ja salaisia operaatioita järjestettiin, jotta evakuointi olisi mahdollista hetken mielijohteesta.

Kun presidentti George H.W. Bush oli lähettänyt kirjeen Etiopian uudelle presidentille Tesfaye Gebre Kidanille, 23. toukokuuta päästiin sopimukseen, jonka ansiosta juutalaiset saattoivat lähteä Etiopiasta kerralla. Operaatio Solomon alkoi seuraavana päivänä, ja muutama päivä operaation päättymisen jälkeen Addis Abeba kaatui kapinallisille.

Operaatio Salomoniin osallistui yhteensä 35 lentokonetta. Yksi kone rikkoi ja pitää hallussaan Guinnessin maailmanennätystä suurimmasta matkustajamäärästä lentokoneessa. Kaikki istuimet oli poistettu, ja koneessa oli ainakin 1078 ihmistä, mukaan lukien kaksi lennon aikana syntynyttä vauvaa.

Juutalaistoimisto oli yhdessä Israelin hallituksen kanssa tärkein toimija operaatio Salomonin suunnittelussa ja toteuttamisessa, ja sen rinnalla ja tuella työskentelivät muun muassa Israelin puolustusvoimat, American Joint Distribution Committee, American Association for Ethiopian Jews, Jewish Federations of North America (silloinen UJA) ja monet muut järjestöt.

Lisää Operaatio Salomonista

1970-luvulla Israelin hallitus teki päätöksen sallia IDF:n käytön mahdollistamaan tuhansien Etiopiassa asuvien juutalaisten maahanmuuton. Etiopia oli maa, joka tuolloin kielsi kansalaisiltaan siirtymisen Israeliin. Vuodesta 1984 alkaen IDF toi Etiopian juutalaisia Israeliin kolmessa ilmakuljetusoperaatiossa, joista viimeinen oli operaatio Solomon vuonna 1991.

Toukokuussa 1991 nälänhätä iski jälleen kerran Pohjois-Afrikkaan. Lisäksi virkaatekevä hallitus oli heikko, ja todennäköisyys sen kaatumisesta Eritrean kapinallisten käsiin oli suuri. Etiopian juutalaiset olivat vaarassa.

Maaliskuun 7. päivänä israelilainen diplomaatti Uri Lubrani raportoi Etiopian pahenevasta sotilaallisesta tilanteesta ja kehotti laatimaan "hätäsuunnitelman juutalaisyhteisön suojelemiseksi ja evakuoimiseksi".

Suunnitelman ensimmäisenä osana oli varata 35 miljoonaa dollaria Etiopian hallitukselle maksettavaksi siitä, että se antaisi juutalaisten lähteä. Toinen osa oli järjestää kaikkien Etiopian juutalaisten lentokuljetus, jolla heidät tuotaisiin Israeliin.

Israelin ilmavoimat osoitti kuusi El Alin Boeing 707 -konetta ja 18 Hercules-konetta, jotka pystyivät kuljettamaan 18 000 ihmistä. Tehtävässä oli kaksi vaihetta: kolmen tunnin lento Addis Abebaan (Boeing 707 -koneella) ja vielä viiden tunnin lento Israeliin Hercules-koneella.

Ensimmäinen Hercules-kone laskeutui Addis Abebaan noin kello 10:00 aamulla, ja miehistö aloitti välittömästi komentohuoneen kokoamisen. "Maan pohjoisosassa sijaitseva ensimmäinen valvontatorni ei edes vastannut kutsuumme, koska kapinalliset olivat vallanneet paikallisen kaupungin tunteja aiemmin", muisteli eräs Etiopiaan ensimmäisen Boeingin laskeutunut upseeri. "Addis Abeban lentokentän yllä oli paljon liikennettä, ja jouduimme odottamaan 30 minuuttia ennen kuin pääsimme laskeutumaan. Lentoasema itsessään oli hyvin järjestetty, ja maapalvelut toimivat hyvin."

Maasuunnitelmaan kuului, että kaikki kerättiin Israelin suurlähetystöön ja kuljetettiin koneille erityisesti tarkoitukseen varatuilla busseilla. Jokaista bussia piti saattaa etiopialaista syntyperää oleva israelilainen sotilas.

Jotta mahdollisimman moni mahtuisi mukaan, lentokoneiden istuimia poistettiin, jotta yhteen koneeseen mahtuisi jopa 1 200 matkustajaa. Suunnittelijat odottivat, että koneisiin mahtuisi vain 760 matkustajaa, mutta etiopialaiset - joista monet olivat aliravittuja - olivat niin kevyitä, että mukaan mahtui paljon enemmän.

"Muistan elävästi nuo kuvat Addis Abebasta", muistelee eräs IAF:n lentäjä. "Uskomaton määrä ihmisiä käveli kohti konetta, järjestäytyneinä 200 hengen ryhmiin. Lääkärit ja ensihoitajat antoivat jatkuvaa tukea."

Ensimmäinen Boeing-kone nousi ilmaan puoliltapäivin, ja sen jälkeen seurasivat loput. Kerrallaan ilmassa oli 27 konetta. IAF lennätti lähes 15 000 juutalaista miestä, naista ja lasta 41 lentokerralla. Ensimmäisen ja viimeisen nousun välillä oli alle 24 tuntia. "Koskaan ennen", IAF:n komentaja kenraalimajuri Avihu Ben-Nun sanoi, "näin harvat lentäjät eivät ole kuljettaneet näin suurta määrää ihmisiä näin lyhyessä ajassa."

Kello 17.00 ensimmäinen kone laskeutui Tel Aviviin. Lapset tulivat ulos ensimmäisinä. "Kaikki näyttivät väsyneiltä ja pelokkailta", muisteli Yediot Aharonotin toimittaja Anat Tal-Shir. "Operaatio Salomonin aikana saapuneet ihmiset pakenivat maastaan vain vaatteet mukanaan. Lapset pysyivät äitiensä lähellä. Eräs nuori mies kantoi iäkästä isäänsä harteillaan. Molemmat kumartuivat ja suutelivat Israelin maaperää."

Kun matkustajat kävelivät ulos, pääministeri Yitzhak Shamir ja muut hallituksen virkamiehet tervehtivät heitä.

Lähes 20 vuotta myöhemmin maaoperaatiota johtanut esikuntapäällikkö, kenraaliluutnantti Benny Gantz sanoi: "Shaldag-yksikön komentajana minun piti käsitellä lähinnä teknisiä yksityiskohtia. Vasta operaation aikana sain käsityksen siitä, miten merkityksellistä oli olla mukana tässä tärkeässä tapahtumassa. Se on käännekohta palveluksessani, joka käsittää sekä sionistiset arvoni että olemassaolomme merkityksen tässä maassa."

Ben-Nun huomautti, että "operaatio Salomon edustaa todella sitä, mitä sionismi on". Hän lisäsi: "Se osoittaa Israelin valtion tarkoituksen: tarjota koti ja turvapaikka juutalaisille kaikkialla maailmassa, jotka ovat kärsineet ja joita on syytetty vain siksi, että he ovat kantaneet juutalaista uskontoa."