Hashomer

Hashomer (hepreaksi השומר, "Vartija") oli juutalainen puolustusorganisaatio Palestiinassa, joka perustettiin huhtikuussa 1909. Se oli Bar-Giora -ryhmästä kasvanut yksikkö, ja se hajotettiin Haganan perustamisen jälkeen vuonna 1920. Hashomer vastasi juutalaisten siirtokuntien turvallisuudesta Yishuvissa, vapauttaen juutalaisyhteisöt ulkomaisten konsulaattien ja arabivartijoiden riippuvuudesta, heidän turvallisuutensa takaamiseksi.

Hashomer onnistui tarjoamaan puolustusta siirtokunnille koko maassa; vaikka se toisinaan herätti työpaikkansa menettäneiden arabivartijoiden ja pilferereiden (väkivallattomia pikkuvarkaita) vihaa ja aiheutti arabiväestön kostotoimia. Jotkut vanhemmista uudisasukkaista olivat myös huolissaan siitä, että Hashomer saattaa järkyttää paikallisen väestön asemaa. Ensimmäisen maailmansodan aikana ottomaanien hallitus karkotti monet sen jäsenistä Anatoliaan, koska he olivat vihollisen (Venäjän) kansalaisia. Useat hirtettiin. Kun turkkilaiset saivat kiinni Yosef Lishanskiin Nili-ryhmästä, hän kertoi kaiken, mitä tiesi, antaen ilmi kaksitoista Hashomerin jäsentä. Ryhmä kuitenkin selviytyi.

Vuonna 1920 päätettiin organisoida Hagana, paljon laajempi ryhmä, selviytymään Palestiinan kasvavan juutalaisyhteisön uusista puolustushaasteista ja tarpeista. Monet Hashomerin jäsenet liittyivät juutalaislegioonaan, kun taas toiset liittyivät poliisiin, ja heillä oli merkittävä osa Tel Hain ja Jerusalemin puolustuksessa arabien mellakoiden aikana vuosina 1920 ja 1921. Kesäkuussa 1920 HaShomer lakkasi olemasta erillinen organisaatio. Sen jäsenet pitivät kuitenkin yhteyttä ja antoivat merkittävän panoksen Yishuvin puolustukseen. Itse Haganasta tuli Israelin puolustusvoimien (IDF) ydin.

Maan juutalaisten siirtokuntien vartija-tehtävänsä lisäksi Hashomerin jäsenet perustivat useita omia siirtokuntia, mukaan lukien Tel Adash, Tel Hai (engl.: https://en.wikipedia.org/wiki/Tel_Hai) ja Kfar Giladi.

Kymmenen vuoden olemassaolonsa aikana Hashomerilla oli enintään 100 jäsentä, joista 23 oli naisia. Suurin osa heistä tuli pienestä joukosta perheitä, jotka uskoivat olevansa Palestiinan juutalaisten tulevia johtajia.