Paroni Edmond James de Rothschild

Paroni Abraham Edmond Benjamin James de Rothschild (19.8.1845 - 2.11.1934) oli Rothschildin pankkiperheen ranskalainen jäsen. Vahva sionismin kannattaja, hänen suuret lahjoituksensa antoivat merkittävää tukea liikkeelle sen alkuvuosina, mikä auttoi johtamaan Israelin valtion perustamiseen, jossa hänet kutsutaan yksinkertaisesti nimellä "paroni Rothschild".

Rothschild-pankkidynastian ranskalaisen haaran jäsenenä hän syntyi Pariisin esikaupungissa Boulogne-Billancourtissa, Hauts-de-Seinessä, James Mayer Rothschildin ja Betty von Rothschildin nuorinpana lapsena. Hän varttui toisen tasavallan ja toisen imperiumin maailmassa ja oli sotilaana "Garde Mobile" ensimmäisessä Ranskan ja Preussin sodassa.

Edmond liittyi Paris House'en vuonna 1868 ja hänestä tuli Est-rautatieyhtiön ja muiden perheyritysten johtaja. Hän teki matkoja Bukharuun tutkiakseen alueen öljykenttien mahdollisuuksia. 

Vuonna 1877 hän meni naimisiin napolilaisen Adelheid von Rothschildin kanssa, Wilhelm Carl von Rothschildin (eräs Napolin Rothschild-pankkiperhe) tytär, jonka kanssa hänellä oli kolme lasta: James Armand Edmond, Maurice Edmond Karl ja Miriam Caroline Alexandrine.

Sionismi

Hänestä tuli sionistiliikkeen johtava kannattaja, joka rahoitti ensimmäisen siirtokunnan Rishon LeZioniin. Tavoitteeseensa liittyen perustaa juutalaisten kotimaa, hän edisti teollistumista ja taloudellista kehitystä. Vuonna 1924 hän perusti Palestiinan juutalaisten siirtokuntayhdistyksen (PICA, the Palestine Jewish Colonization Association), joka hankki yli 125 000 hehtaarin maata, ja perusti liikeyrityksiä.

Edmond de Rothschildilla oli myös keskeinen rooli Israelin viiniteollisuudessa. Ottomaanien Palestiinassa hänen organisaationsa toimesta perustettiin siirtokuntia ja viinitarhoja, ja Rishon LeZionissa (kts. aukeavan sivun keskivaiheilta) ja Zikhron Ya'akovissa avattiin kaksi suurta viinitilaa. On arvioitu, että Rothschild käytti yli 50 miljoonaa dollaria siirtokuntien tukemiseen ja tuki sähköistyksen laajentamista ja rahoitti sähköntuotantoaseman kehittämistä.

Rothschild rahoitti lasitehtaan, joka toimitti pulloja hänen viinitiloilleen. Rothschild tapasi Meir Dizengoffin (Tel Avivin tuleva pormestari) Pariisissa ja valitsi Dizengoffin käynnistämään ja johtamaan uutta tehdasta, Mizagaa. Dizengoff avasi tehtaan Tanturaan vuonna 1892 ja johti tehtaan toimintaa noin kahden vuoden ajan. Mizaga oli ensimmäinen juutalaisten omistama tehdas Ottomaanien Palestiinassa.

Tuolloin maassa oli soisia, joissa oli malariaa kantavia hyttysiä. Rothschild maksoi suojen kuivattamisen ja klinikoiden hoidon malarian uhreille. Hän kannusti myös uudisasukkaita pitämään kiinni kiintymyksestään juutalaisuuteen. "Uskonnollinen kaipuu periaate on juutalaisten keskuudessa", hän kertoi heille. ”Vain usko voi yhdistää kaikki ihmiset ... Olitte ensimmäisiä, jotka näytitte maatalouden kehittämisen tietä niille, jotka seuraavat teitä. Teidän velvollisuutenne on näyttää heille juutalaissydämen tie. "

Hän perusti myös synagogia ja kouluja, jotka kannustivat käyttämään hepreaa. "Olen kuullut monia ranskalaisia runoja Ranskassa", hän sanoi. "Täällä [Israelin maassa] olen iloinen kuullessani heprealaista runoutta."

Juutalaiset ja arabit asuivat sovussa Rothschildin mailla ilman että, arabit olisivat valittaneet edes pahimpina levottomuusaikoina. Historioitsija Albert M. Hyamsonin mukaan "Rothschild ymmärsi, että Palestiinan juutalaisten ensisijainen tavoite oli saavuttaa heidän arabinaapureidensa luottamus ja ystävyys. Hänen ostamansa maan arabialaisten viljelijöiden intressejä ei koskaan unohdettu, mutta kehityksen myötä hän mahdollisti maan ylläpitämään väkilukua, joka oli kymmenenkertainen entiseen verrattuna." Vaikkakaan Edmond de Rothschild ei ollut aina osallistavan hallintotavan tukija - hän ehdotti vuonna 1931 Judah Magnesille, että "meidän on hoidettava heitä (arabeja) tiukalla kädellä" - hän tunnusti yhteishallinnon ja rauhanomaisen rinnakkaiselon tärkeyden vuonna 1934 kirjeessään Kansainliitolle todeten, että "taistelussa saattaa loppuun juutalaiskansan vaellus, ei saa olla seurauksena arabien  vaeltamisen luominen".

Edmond ja Palestiina

Sionismin vahvana kannattajana paroni Edmondin merkittävimmät saavutukset liittyivät juutalaisiin Euroopassa 1800-luvun lopulla kohdistuneisiin uhkiin vastaamiseen tukemalla massiivisia maanostoja ja takaamalla juutalaissiirtokuntia Palestiinassa ja Israelissa. Edmondin suuret lahjoitukset antoivat merkittävää tukea liikkeelle sen alkuvuosina, mikä osaltaan johti Israelin valtion perustamiseen. 

Juutalaisen kotimaan perustamista koskevassa tavoitteessaan Edmondin hyväntekeväisyys rahoitti 1880-luvulla juutalaissiirtokuntia ja edisti maatalouden ja teollisuuden kehittämistä. "Hyväntekijä", kuten hänet tunnettiin, tuki juutalaisia siirtokuntia ja valvoi kymmeniä uusia siirtokuntia. Rishon le Zionia (Siionin ensimmäinen) seurasivat muutkin hänen vanhempiensa nimiä kantavat siirtokunnat. Edmond edisti siirtokuntien taloudellista kehitystä investoimalla uusiin viljelykasveihin, kuten viiniin, greippiin ja avokadoon, sekä teollisuusyrityksiin, kuten silkin tuotantoon; hänellä oli keskeinen rooli Israelin viiniteollisuudessa. Hänen hallintovirkamiestensä valvonnassa ottomaanien Palestiinassa perustettiin maatilayhdyskuntia ja viinitarhoja, ja Rishon le Zioniin ja Zikhron Ya'akoviin avattiin kaksi suurta viinitilaa. Edmond teki ensimmäisen vierailunsa siirtokuntiin vuonna 1887 tarkastellakseen viiden ensimmäisen vuoden aikana saavutettua edistystä. Tällä ensimmäisellä matkalla hänen mukanaan oli hänen vaimonsa Adelheid. Edmondin jahti kiinnittyi Port Saidiin, josta se jatkoi Jaffaan, sieltä he matkasivat Jerusalemiin.

Vuonna 1899 vastuu Rothschildin siirtokunnista siirrettiin Juutalaisen siirtokuntayhdistyksen Palestiinan osaston vastuulle. Juutalainen siirtokuntayhdistys oli perustettu vuonna 1891 baijerilaisen hyväntekijän, paroni Maurice de Hirschin toimesta auttamaan Venäjältä ja Romaniasta tulleita juutalaisia asettumaan Argentiinaan. Paroni de Hirsch kuoli vuonna 1896, ja sen jälkeen JCA alkoi auttaa myös Palestiinan juutalaisasutusta. Vuoden 1899 lopussa Edmond siirsi Palestiinassa sijaitsevien siirtokuntiensa omistusoikeuden sekä viisitoista miljoonaa frangia JCA:lle.

Palestiinan juutalaisten siirtokuntien yhdistys

Vuonna 1924 paroni Edmond organisoi Palestiinan siirtokuntia hoitavan JCA:n osaston uudelleen Palestiinan juutalaisten siirtokuntien yhdistykseksi (Palestine Jewish Colonisation Association, PICA) poikansa James de Rothschildin (1878-1957) johdolla. PICA hankki yli 125 000 eekkeriä (50 586 ha) maata ja perusti erilaisia liiketoimintayrityksiä. PICA:lla oli toimistot Palestiinassa ja Pariisissa. Vuoden 1929 Palestiinan mellakoiden jälkeen PICA auttoi kunnostamaan vahingoittuneita maataloussiirtokuntia.

Kun Edmond kuoli Pariisissa vuonna 1934, hän jätti jälkeensä perinnön, johon kuului lähes 500 000 dunamin maa-alueen ja lähes 30 siirtokunnan kunnostaminen. Vuonna 1954 hänen ja hänen vaimonsa Adelheidin jäännökset haudattiin Ramat Hanadivissa Zikhron Ya'akovissa. Edmondin kuoleman jälkeen hänen poikansa James de Rothschild (1878-1957) johti PICA:n asioita. 

Vuonna 1957 tekemässään testamentissa James määräsi, että PICA:n olisi siirrettävä suurin osa Israelissa sijaitsevista maa-alueistaan Juutalaiselle kansallisrahastolle. Joulukuun 31. päivänä 1958 PICA suostui luovuttamaan oikeutensa Syyriassa ja Libanonissa sijaitseviin maa-alueisiin Israelin valtiolle. 

Jamesin leski Dorothy (1895-1988), joka perusti Yad Hanadivin, toteutti Edmondin ja Jamesin päättäväisyyttä jatkaa Israelin instituutioiden tukemista heidän kuolemansa jälkeen. Jacob, 4. lordi Rothschild on seurannut suvun hyväntekeväisyysintressejä Israelissa, ja hän on Yad Hanadivin puheenjohtaja. Yad Hanadiv on sukusäätiö, joka antoi Israelille Knessetin ja korkeimman oikeuden rakennukset.

Edmond kuoli Château Boulogne-Billancourtissa vuonna 1934; Adelheid kuoli vuotta myöhemmin. Heidät haudattiin Pariisin Père Lachaise -hautausmaalle huhtikuuhun 1954 asti, jolloin heidän jäännöksensä kuljetettiin Israeliin laivaston fregatilla. Haifassa laivaa vastaan soivat sireenit ja 19 tykin tervehdys. 

Edmond ja Adelheid haudattiin uudelleen Ramat Hanadivin muistopuistoon lähellä Zichron Ya'akovin ja Binyaminan kaupunkeja, jotka hän oli mukana perustamassa ja jotka on nimetty hänen kunniakseen. Rothschild Boulevard Tel Avivissa on nimetty hänen mukaansa, samoin kuin useita paikkakuntia eri puolilla Israelia, joita hän auttoi perustamaan. Hänen mukaansa on nimetty myös Parc Edmond de Rothschild Boulogne-Billancourtissa.