Noudatetaanko Israelin sotilaallisissa toimissa sodan lakeja?
Lokakuu 23, 2023, PBS Amerikan suurin julkinen mediayhtiö
Presidentti Biden ja puolen tusinan Euroopan maan johtajat julkaisivat kirjeen, jossa tuetaan Israelin oikeutta puolustautua mutta kehotetaan Israelia noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta, siviilien suojelu mukaan lukien. Nick Schifrin keskusteli Pnina Sharvit Baruchin ja Sari Bashin kanssa näistä sotalaeista ja siitä, noudatetaanko niitä.
Amna Nawaz:
Presidentti Biden ja puolen tusinan Euroopan maan johtajat julkaisivat yöllä kirjeen, jossa he tukevat Israelin oikeutta puolustaa itseään, mutta myös - lainausmerkki - "vaativat Israelia noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta, siviilien suojelu mukaan lukien".
Nick Schifrin tarkastelee näitä sodan lakeja ja sitä, noudatetaanko niitä.
Nick Schifrin:
Säännöt, jotka määrittelevät aseellisen konfliktin, ovat joukko kansainvälisesti tunnustettuja lakeja ja päätöslauselmia, jotka ohjaavat sotilaallista kohdentamista ja edellyttävät, että sotilaat tasapainottavat prioriteettinsa siviilien suojelun ja varoittamisen kanssa.
Tähän mennessä olemme nähneet paikan päällä, että Hamasin terroristit ovat tehneet israelilaisista kibbutsimista tuhkan ja musiikkifestivaaleista verilöylyn, yli 1 400 israelilaista on kuollut ja satoja on otettu panttivangeiksi. Gazassa terveysviranomaisten mukaan yli 5 000 palestiinalaista on kuollut, lähes puolet väestöstä on joutunut siirtymään kotiseudultaan, ja jotkut Gazan kaupunginosat ovat muuttuneet kuutamomaisemiksi Israelin ilmaiskujen vuoksi.
Lisätietoja kansainvälisestä oikeudesta antavat Pnina Sharvit Baruch, Israelin puolustusvoimien entinen oikeudellinen neuvonantaja ja vanhempi tutkija Israel Institute for National Security Studies -instituutissa, ja Sari Bashi, ihmisoikeusjuristi ja Human Rights Watchin ohjelmajohtaja.
Kiitos paljon teille molemmille. Tervetuloa NewsHouriin.
Pnina Sharvit Baruch, aloitan teistä.
Noudattaako Israel aseellisen konfliktin lakia?
Pnina Sharvit Baruch, Institute for National Security Studies:
Olin oikeudellisena neuvonantajana IDF:ssä, armeijassa, ja aseellisen selkkauksen lait on juurrutettu komentoihimme ja koulutukseemme. Meillä on siellä oikeudellisia neuvonantajia. Meidän on tärkeää noudattaa sääntöjä ja olla lainkuuliainen valtio.
Mutta tietysti soveltaminen ja täytäntöönpano riippuu olosuhteista. Tämä on - aseellisia selkkauksia koskevissa laeissa on joustavuutta.
Nick Schifrin:
Sari Bashi, miten näet tilanteen? Uskotko, että Israel noudattaa aseellisen konfliktin lakia?
Sari Bashi, Human Rights Watch:
Ei.
Tämä nykyinen laajeneminen alkoi 7. lokakuuta, jolloin Hamasin johtamat taistelijat syyllistyivät sanoinkuvaamattomiin sotarikoksiin israelilaisia siviilejä vastaan tappaen, verilöylyttäen ja ottamalla panttivankeja, myös lapsia. Israelin vastaus on valitettavasti kohdistunut Gazan siviileihin.
Yksi ensimmäisistä asioista, jotka Israelin armeija teki, oli katkaista kaikki Gazaan suuntautuvat elintarvike-, polttoaine-, vesi- ja sähkötoimitukset, mikä on saanut aikaan yhä laajenevan humanitaarisen kriisin. Gazan siviilien rankaiseminen taistelijoiden toimista on kollektiivista rangaistusta. Ja se on kansainvälisen oikeuden mukaan sotarikos.
Nick Schifrin:
Pnina Sharvit Baruch, aloitetaan tästä aiheesta. Israelin armeija katkaisi hyvin konkreettisesti veden ja sähkön, jota Israel toimittaa Gazaan. Onko se kollektiivista rangaistusta?
Pnina Sharvit Baruch:
Se ei ole kollektiivinen rangaistus.
Hamasin terroristit tekivät raa'an hyökkäyksen Israelin valtiota vastaan. He ovat selvästi vihollinen, joka jahtaa meitä ja jonka päätavoitteena on tuhota Israelin valtio. Israel toimii täysin oikeutensa mukaisesti puolustaakseen - jopa velvollisuutensa mukaisesti puolustaakseen siviilejään.
Ainoa asia, jota laki vaatii vihollisen siviiliväestön osalta - puhun tässä toimituksista - on, että nälänhätää ei tule ja että humanitaaristen perustarpeiden tyydyttäminen sallitaan. Ja Israel tekee niin. Viime päivinä Rafahin kautta on kulkenut kuorma-autoja, en tiedä kuinka monta, mutta monia kuorma-autoja on mennyt siviiliväestölle.
Nälkää ei siis ole, koska se sallii sen. Mutta kollektiivisesta rangaistuksesta puhuminen, kun me todella puolustamme itseämme tätä ilkeää vihollista vastaan, joka on siellä - eikä kyse ole vain kostosta. Se ei ole kosto. Kosto ei ole politiikka.
Nick Schifrin:
Sari Bashi, entä tuo väite? Israelilaiset, egyptiläiset ja amerikkalaiset ovat keksineet, että Rafahin kautta kulkee tällä hetkellä noin kolme tusinaa kuorma-autoa, eikä Israel ole velvollinen jatkamaan sähkön ja muiden sellaisten tuotteiden toimittamista, jotka sen mukaan voisivat olla Hamasille kaksoiskäyttöisiä.
Sari Bashi:
Vesi ei siis ole kaksoiskäytössä. Siviilit tarvitsevat vettä juodakseen.
Israelin armeija myönsi eilen diplomaateille antamassaan päivityksessä, että Pohjois-Gazassa on vesipulaa. Mutta heidän vastauksensa oli, että no, näiden ihmisten pitäisi evakuoida. Kansainvälinen laki ei sano niin. Siviilejä on suojeltava koko ajan.
Israelin viranomaiset ovat tahallaan katkaisseet Gazaan virtaavan veden ja sähkön. He estävät myös polttoaineen pääsyn Rafahin rajanylityspaikalle, Etelä-Egyptin rajanylityspaikalle. Polttoainetta tarvitaan hyvin pienten avustusmäärien toimittamiseen.
Polttoainetta tarvitaan sairaaloiden generaattoreihin. Nämä ovat hengenpelastavia laitteita. Ja sen tahallinen estäminen on sotarikos. On hyvin yksinkertainen ja hyvin selvä asia, jonka on tapahduttava. Israelin hallituksen on välittömästi palautettava sähkö- ja vesijohto, lopetettava polttoaineen pääsyn estäminen Rafahin kautta ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, kuten se on tehnyt aiemmissa konflikteissa, avatakseen oman rajanylityspaikkansa, jotta Gazan siviileille voidaan toimittaa kaikki mahdollinen humanitaarinen apu.
Nick Schifrin:
Pnina Sharvit Baruch, haluan siirtyä tähän mennessä näkemäämme Israelin ilmakampanjaan.
Jotkut Gazan kaupunginosat ovat muuttuneet suoraan sanottuna kuutamomaisemiksi. Aseellisen konfliktin laki puhuu suhteellisuudesta. Uskotteko, että Israelin ilmavoimat ja tähänastinen kampanja ovat olleet oikeassa suhteessa Hamasin aiheuttamaan uhkaan ja niihin Hamasin kohteisiin, joita Israel sanoo tavoittelevansa?
Pnina Sharvit Baruch:
Meidän on ymmärrettävä, että Hamasin ja muiden terroristijärjestöjen sotilaallinen infrastruktuuri on siviilirakennusten sisällä ja siviilirakennusten alla.
Lain mukaan kun siviilikohteita käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin, niistä tulee laillinen sotilaskohde. Sitten, vaikka hyökättäisiinkin niitä vastaan, on tutkittava, mikä on sotilaallinen hyöty ja ovatko siviileille odotettavissa olevat sivulliset vahingot kohtuuttomia verrattuna sotilaalliseen hyötyyn?
Israelia uhkaa Hamasin taholta eksistentiaalinen uhka. Meillä on 200 000 israelilaista, maan sisällä siirtymään joutuneita israelilaisia, kyliä, jotka on poltettu. Emme voi palata takaisin ja elää siellä. Muut viholliset, Hizbollah ja Iran ja muut kätyrit, katsovat vierestä. Jos Israel on heikko, he astuvat taisteluun. Tämä voi olla Israelin valtion loppu.
Kyllä, siviilejä valitettavasti vahingoittuu, mutta se ei tarkoita, että tämä vahinko olisi kohtuuton, koska meillä on valtava sotilaallinen etu suhteessa toiseen osapuoleen.
Nick Schifrin:
Sari Bashi, ota kantaa tähän asiaan. Olen itse raportoinut Gazan sodista vuonna 2014.
Ja olen nähnyt, miten Hamas käyttää moskeijoita, kouluja ja niin edelleen sotilastukikohtina.
Sari Bashi:
Olen siis samaa mieltä siitä, että suhteellisuusperiaate on tapauskohtainen ja erityinen.
Olen huolissani siitä, että Israelin armeija pudottaa räjähdeaseita, joilla on laaja-alaisia vaikutuksia tiheään asutuilla alueilla, tavalla, jonka ennustetaan tappavan siviilejä, ja ne tappavat siviilejä. Sodan alusta lähtien Israelin armeija on tappanut Gazassa keskimäärin yli 100 lasta joka päivä.
Se ei ole vain sitä, mitä kutsuisin kohtuuttomaksi, Pninan sanoja käyttäen. Se rikkoo myös laajalti hyväksyttyjä uusia normeja, myös normeja, jotka Yhdysvallat on allekirjoittanut, ja jotka koskevat tarvetta välttää sellaisten räjähdeaseiden käyttöä, joilla on laaja-alaisia vaikutuksia asutuilla alueilla.
Jos näin jatketaan, se lisää valikoimattomien hyökkäysten riskiä, jotka ovat laittomia.
Nick Schifrin:
Pnina Sharvit Baruch, katsotaanpa tulevaisuuteen.
Yhdysvallat käy juuri nyt israelilaisten kanssa taktisia ja operatiivisia keskusteluja siitä, miten he toteuttavat maahyökkäyksensä, jonka odotetaan alkavan minä hetkenä hyvänsä. Yrittävätkö IDF parhaansa mukaan rajoittaa siviiliuhreja käyttämällä joitain pienempiä aseita ja erilaisia tekniikoita maassa, vai käyttävätkö ne ylivoimaista voimaa?
Pnina Sharvit Baruch:
On etujemme mukaista minimoida siviileille aiheutuvat vahingot.
On myös oikeudellinen velvollisuutemme ryhtyä varotoimiin, toteutettavissa oleviin varotoimiin. Tietenkin teemme kaiken voitavamme. Meidän on kuitenkin ymmärrettävä, että Hamasilla on tunneleita kaikkien rakennusten alla. He virittävät rakennuksiin, siviilirakennuksiin, ansoja, niin että jos hyökkäämme kohteeseen, tunneliin yhdessä paikassa, se johtaa siihen, että toinen talo romahtaa jossain muualla.
Se on keino - he käyttävät palestiinalaisten elämää keinona sodankäyntiin, lainkäytön välineenä, taistellakseen meitä vastaan kansainvälisellä areenalla. Mitä meidän siis pitäisi tehdä, olla tekemättä mitään, antaa heidän tulla uudelleen ja teurastaa meidät uudelleen, antaa muiden vihollistemme liittyä mukaan, kun he luulevat, että olemme heikkoja?
Ja mitkä ovat vaihtoehdot?
Nick Schifrin:
Sari Bashi, mikä on viestinne IDF:lle, kun se aloittaa maahyökkäyksensä, kun otetaan huomioon, miten Hamas on juurtunut erityisesti Gazan kaupunkiin?
Sari Bashi:
Mahdollisuus ja vaatimus on siis noudattaa lakia. Laki suojaa siviilejä hyvin tarkasti.
Olen erityisen huolissani niistä monista siviileistä, jotka ovat jääneet Pohjois-Gazaan. Israelin armeija pyysi tai varoitti Gazan asukkaita, miljoona ihmistä, lähtemään. Monille se on mahdotonta. Israelin armeija pudotti viime yönä lentolehtisiä, joissa varoitettiin Pohjois-Gazan asukkaita siitä, että jos he jäävät sinne, heitä saatetaan pitää osallisina terrorismiin - osallisina terrorismiin.
Tämä on hyvin, hyvin synkkä merkki siitä, miten he aikovat kohdella Gazan siviilejä.