Analyysi: Uudet neuvottelut Iranin kanssa näyttävät ajanhukalta.

Iran pysyy uhmakkaana, länsi on heikko, Venäjä ja Kiina eivät välitä, ja Israelilla ei ehkä ole voimia toimia yksinään

Yochanan Visser | 1. joulukuuta 2021

Iranin ydinvoimaneuvottelut jatkuivat maanantaina 29. marraskuuta lähes kuuden kuukauden tauon jälkeen. Wienissä käydyt neuvottelut käydään ilman Yhdysvaltojen läsnäoloa, mutta Yhdysvallat on oletettavasti valmiustilassa siltä varalta, että Iran tekee myönnytyksiä ja haluaa keskustella JCPOA-sopimuksen jatkamisesta tai jopa parantamisesta.

Joint Comprehensive Plan of Action oli virallinen nimi Iranin ja kuuden maailmanvallan väliselle ydinsopimukselle, joka tehtiin vuonna 2015, mutta jota osapuolet eivät koskaan allekirjoittaneet.

Yhdysvallat jätti JCPOA-sopimuksen vuonna 2018 sen jälkeen, kun silloinen presidentti Donald J. Trump totesi, että Iran oli huijannut ja jättänyt noudattamatta sopimusta.

Trump tuli tähän johtopäätökseen sen jälkeen, kun hän ja hänen tiiminsä olivat tutustuneet Iranin salaiseen ydinarkistoon, jonka Israelin ulkomaantiedustelupalvelu Mossad varasti varastosta Teheranin esikaupungissa tammikuun 2018 lopulla.

 
Alhaiset odotukset

Odotukset Iranin kanssa käytävien uudistettujen neuvottelujen lopputuloksesta ovat monista syistä hyvin alhaiset.

Ensinnäkin Iran haluaa puhua vain Trumpin uudelleen käyttöön ottamien islamilaista tasavaltaa koskevien pakotteiden poistamisesta eikä JCPOA-sopimuksen tarkistamisesta tai jatkamisesta.

Iran on rikkonut alkuperäistä sopimusta jatkuvasti sen jälkeen, kun Yhdysvallat lähti sopimuksesta, ja nyt sillä on esimerkiksi hallussaan 25 kiloa 60-prosenttisesti rikastettua uraania. Jopa 90-prosenttisesti rikastettua uraania tarvitaan atomipommin valmistamiseen.

Iranilla kestää kuitenkin alle kuusi viikkoa rikastaa 60-prosenttinen uraaniheksafluoridikaasu edelleen 90-prosenttiseksi.

Asiantuntijoiden mukaan Iranilla on sen jälkeen alle kahden vuoden kuluttua ydinkärki, jonka se voi asentaa pitkän kantaman ballistiseen ohjukseen.

 
Iranin uusi ääriainesten hallinto

Toiseksi Teheranissa on nyt uusi hallinto, jota johtaa ääriliikkeiden presidentti Ebrahim Raisi.

Iranin uusi presidentti vastustaa itse asiassa neuvotteluja muutetusta ydinsopimuksesta eikä myöskään halua neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa.

Tämä on myös korkeimman johtajan ajatollah Ali Khamenein kanta, joka on aiemmin arvostellut voimakkaasti entistä presidenttiä Hassan Rouhania tämän "pehmeästä" suhtautumisesta länteen.

Iranin uusi hallitus koostuu lisäksi yksinomaan islamilaisen vallankumouskaartin entisistä jäsenistä, joissa Iranin ydinohjelmaa koskevan sopimuksen vastustus on suurinta.

Kolmas tekijä, joka heikentää odotuksia Iranin kanssa käytävistä uusista neuvotteluista, on Venäjän ja Kiinan kanta. Molemmat suurvallat eivät ole osoittaneet juurikaan kiinnostusta Iranin kanssa käytäviin uusittuihin neuvotteluihin, ja ne ovat erimielisiä Yhdysvaltojen kanssa laajentumispyrkimyksistä Aasiassa ja Ukrainassa.

Kiina on pysynyt Iranin pääasiallisena öljyntuojana pakotteista huolimatta, ja Venäjä harjoittaa kaksitahoista politiikkaa islamilaista tasavaltaa kohtaan.

Toisaalta presidentti Vladimir Putin ei halua, että Iranilla on ydinaseita, mutta toisaalta Venäjä on ollut vastuussa joidenkin Iranin ydinlaitosten, kuten Bushehrin ydinvoimalan, rakentamisesta.

Lisäksi Venäjä toimittaa myös aseita Iraniin, ja sama koskee Kiinaa.

Iranin uusi kovan linjan presidentti Ebrahim Raisi ei huijaa ketään väittäessään ydinaseohjelman olevan "rauhanomainen".

Israel suunnittelee oman kurssinsa

Israel on jo ilmoittanut, ettei se tunne itseään sidotuksi mihinkään Iranin kanssa tehtyyn tarkistettuun tai kokonaan uuteen ydinsopimukseen ja varaa itselleen oikeuden toimia tarvittaessa yksin islamilaisen tasavallan ydinlaitoksia vastaan.

Israelin tiedusteluasiantuntijat ovat erimielisiä siitä, kykeneekö Israelin armeija toteuttamaan samanaikaisia hyökkäyksiä Iranin ydinlaitoksia vastaan.

Entinen Mossadin johtaja Yossi Cohen on niiden puolella, jotka sanovat, että Israel todellakin kykenee lopettamaan Iranin ydinohjelman.

Cohen vastasi Iran-asiasta tämän vuoden heinäkuussa tapahtuneeseen eroamiseensa asti ja johti Mossadin operaatiota Teheranin varastossa tammikuun 2018 lopulla.

Israelin kabinetti päätti hiljattain myöntää IDF:lle yli 1,5 miljardin dollarin lisäbudjetin, jotta se voi valmistautua sotilaalliseen toimintaan Irania vastaan.

Lisätäkseen Iraniin kohdistuvaa painostusta Israelin laivasto järjesti hiljattain yhteisen harjoituksen Yhdysvaltojen, Bahrainin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien laivastojen kanssa Punaisella merellä.

Lisäksi Israelin, Egyptin, Saudi-Arabian ja Bahrainin hävittäjät saattoivat amerikkalaisia pitkän kantaman pommikoneita, kun ne lensivät Jordanian, Saudi-Arabian ja Persianlahden valtioiden ilmatilassa.

Kaikki tämä osoittaa, että niin sanottujen Abrahamin sopimusten allekirjoittamisen jälkeen sotilaallinen yhteistyö on kehittynyt Israelin ja joidenkin arabimaiden välillä, mukaan lukien nyt Marokko, joka allekirjoitti viime viikolla puolustussopimuksen Israelin puolustusministeri Benny Gantzin kanssa.

Yhteistyö kohdistuu pääasiassa Iraniin, jota pidetään yhteisenä vihollisena.

Yossi Cohenin taitava vakoilu ja Benjamin Netanjahun mestarillinen teatraalisuus tuottivat Iranille suuren iskun.

Uhmakas Iran

Iran puolestaan antaa vaikutelman, että se ei ole vaikuttunut vastustajistaan, ja sanoo Iranin atomienergiajärjestön (IAEO) uuden johtajan Mohammad Eslamin välityksellä, että Israelin pitäisi ensin "katsoa peiliin arvioidakseen kykynsä ennen kuin se uhkaa Irania".

Iranin kansallisen turvallisuusneuvoston sihteeri Ali Shamkhani meni vielä askeleen pidemmälle ja puhui "kauheista seurauksista", joita Israelin mahdollinen hyökkäys Iraniin aiheuttaisi.

"Sen sijaan, että sionistinen hallinto osoittaisi 1,5 miljardin dollarin budjetin, joka on omistettu Iraniin kohdistuviin julmuuksiin, sen pitäisi varata triljoonia dollareita niiden vahinkojen korjaamiseen, joita Iranin hirvittävä vastaus aiheuttaa", Shamkhani sanoi Iranin valtiollisen television haastattelussa.

Iran puolestaan väittää, että sen ydinohjelma on tarkoitettu vain rauhanomaisiin tarkoituksiin.

IAEO:n entinen johtaja Fereydoun Abbasi-Davani paljasti viime viikonloppuna tämän väitteen räikeäksi valheeksi.

Abbasi-Davani kertoi IRNA TV:lle, että Iranin ydinohjelman perustaja Mohsen Fakhrizadeh oli työskennellyt ydinaseen parissa.

Entinen IAEO:n johtaja väitti, että Fakhrizadeh oli toiminut ydinaseiden valmistuksen kieltävän "fatwan" vastaisesti.

Tämä väitetty Khamenein antama fatwa koostui itse asiassa vain lausunnosta, jossa ilmoitettiin, että se oli tarkoitus antaa.

Khamenei itse kuitenkin määräsi IAEO:n työskentelemään ydinaseen parissa eikä koskaan antanut ydinaseiden valmistuksen kieltävää fatwaa.

Fakhrizadehin tehtävänä oli myös perustaa ja aseistaa ne monet miliisit, jotka muodostavat Iranin akselin, Abbasi-Davani sanoi.

Iranin johtavan ydintieteilijän ilmoitti viime vuonna eliminoineensa Mossad, joka todennäköisesti käytti Fakhrizadehin murhaamiseen lava-autoon asennettua kauko-ohjattavaa automaattikivääriä.

Vuonna 2014 The New York Times vertasi Fakhrizadehia Robert Oppenheimeriin, joka kehitti Yhdysvaltain ensimmäisen atomipommin.

Wienissä toimiva Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA vahvisti tämän väitteen lopulta vuonna 2015.

IAEA kirjoitti "Final Assessment" -nimisessä raportissaan, että Fakhrizadeh valvoi ydintoimintaa "Iranin ydinohjelman mahdollisen sotilaallisen ulottuvuuden tukemiseksi".

Samainen IAEA puolestaan pahoittelee Iranin yhteistyön puutetta ja sanoo olevansa "sokea" Iranin ydinohjelman keskeisten osien suhteen, kuten Karajissa sijaitsevan sentrifugitehtaan suhteen, joka oli myös Mossadin kohteena aiemmin tänä vuonna.

Iranilaiset ovat valmistaneet Karajissa 170 kehittynyttä sentrifugia elokuun alusta lähtien ilman IAEA:n valvontaa.