Evankeliumin julistamisen loppukiri
Olavi Syväntö -05
Jumala puhuu Raamatussa erilaisista aikakausista - ajanjaksoista, joilla on alku, sekä myös loppu. Etsikkoaika on sellainen aika, jolloin Jumala erikoisesti kutsuu joko yksilöä tai jopa kokonaista kansaa. Israelin kansa sai kokea Jeesuksen ennustaman Jumalan tuomion v. 70 jKr sentähden, "ettei etsikkoaikaansa tuntenut." Luuk. 19:44.
Jo aivan Raamatun ensimmäisestä kirjasta löytyy aikamääritelmä "Päivien lopulla", joka koskee Israelin kansaa. 1. Moos.49:1. Edelleen 5 Moos. 4:30 kertoo, että "Aikojen lopussa" sinä palajat Herran sinun Jumalasi tykö, samoin Jes. 2:2, Dan.2:28, Miika 4:1. "Aikojen lopulla" sanotaan Jer.23:20, 30:24, ja profeetta Daniel puhuu "Lopun ajasta" Dan. 11:40, 12:4, 9.
Myös Uusi Testamentti kertoo, mitä tulee tapahtumaan "Viimeisinä päivinä" Apt.2:17, 2 Tim. 3:1, 2Piet. 3:3. Jeesus itse nuhteli oman aikansa uskonnollisia johtajia siitä, etteivät he ensinkään tajunneet, missä ajassa he elivät ja kuka heidän edessään seisoi. "Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa" Matt.16:3.
Ps.102:14,19 "Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus"..."Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle" - näin suomalainen käännös. Kuitenkin heprealainen alkuteksti ilmoittaa selvästi "viimeiselle sukupolvelle". Meidän olisi parasta ottaa huomioon, että Jumalan Sanan alkuperäinen ilmoitus pitää paikkansa, ja Jumala toimii aina sen mukaan, eikä muuta suunnitelmiaan minkään väärin käännetyn Raamatun jakeen takia! 2.Kor.4:2. -Entäpä, jos me olemme nyt se armon ajan viimeinen sukupolvi....
Raamattu ei ainoastaan "sisällä Jumalan Sanaa", vaan se on kokonaan Jumalan Sanaa, myöskin Vanhan Testamentin osalta.
Israel on edelleen Jumalan valittu kansa, jonka sekä historia, että tulevaisuus on ilmoitettu Raamatussa.
Niinpä Raamattu on ajan tasalla myös Israelin suhteen, ja Jumala toteuttaa sen kohdalla suunnitelmaansa nyt, meidän päivinämme, eikä jossain hamassa kaukaisessa tulevaisuudessa, "tulee vielä aika" - tyyliin. Aamos 9:14-15 sanotaan: "Silloin minä käännän kansani Israelin kohtalon, - minä istutan heidät omaan maahansa, eikä heitä enää revitä pois maastansa, jonka minä olen heille antanut". Tätä maata "Herran silmät aina katsovat, vuoden alusta sen loppuun saakka" 5 Moos.11:12. Näin alkuteksti selvästi asian ilmaisee, vaikka Rk92 ei mainitse Herran silmiä ollenkaan.
Jumala kutsui Israelin kansan "palvelijakseen", kuten monet Raamatun jakeet sen osoittavat. 3 Moos.25:55, 2 Sam. 7:24, Jes. 43:1,10,21, 44:1-3, 21-23, 48:12, 16-20, 49:3. Jeesus antoi lähetyskäskyn juutalaisille miehille, opetuslapsilleen, eräällä Galilean vuorella, kuten Matt.28:19-20 sen kertoo. Hän antoi vielä uudelleen Öljymäellä, samalle joukolle - "Galilean miehille", tehtävän olla Hänen "todistajiaan aina maan ääriin saakka", Apt.1:6-8. Juutalainen alkuseurakunta vei evankeliumin sanoman myös pakanoille, koko sen ajan tunnettuun maailmaan. Juutalainen Paavali oli "pakanain apostoli", joka kuitenkin toimi "juutalaisille ensin"-periaatteen mukaan (Room.1:16), aloittaen työnsä kullakin paikkakunnalla omista heimolaisistaan. Kului melkein kaksi vuosituhatta. Nyt sitten monet uskovatkin ajattelevat, että "Ei juutalaisella kansalla enää ole mitään tehtävää Jumalan suunnitelmissa".
On totta, että kristillinen seurakunta julistaa maailmassa evankeliumia ylöstempaukseen asti - mutta entä sen jälkeen? Jääkö maailma oman onnensa varaan, kun uskovat temmataan pois? Ei suinkaan! Jumala on paljon armollisempi, kuin mitä me ihmiset ajattelemme. Ef.2:13-18 Pakanain "täysi luku" ei tule täyteen vielä seurakunnan aikana, koskapa "suuren ahdistuksen" keskeltäkin kootaan valtava joukko pelastuneita ihmisiä "kaikista kansanheimoista, sukukunnista ja kielistä" ja "he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä". Ilm. 7:9,14.
Siis he ovat tulleet uskoon samalla tavalla kuin mekin nyt - Jeesuksen veriansion kautta, mutta he ovat "myöhästyneet" Karitsan häistä. He eivät olleet valmiit silloin, kun seurakunta temmattiin ylös ja niin he jäivät ahdistuksen aikaan. Kuitenkin he pelastavat sielunsa ja saavat aseman Jumalan valtaistuimen edessä palvelijoina (Ilm.7:15), kun taas morsiusseurakunnalla on asema Kristuksen kanssa-hallitsijana (2. Tim.2:12, Juudan kirje jae 14) "Joka voittaa, sille minä annan vallan hallita pakanoita" (Ilm. 2:26) ja istua kanssani valtaistuimellani" (Ilm3:21).
Jos seurakunta olisi vielä maan päällä suuren ahdistuksen aikana, se tietenkin jatkaisi evankelioimista, eikä tarvitsisi mitään muuta joukkoa Jumalan palvelijoita sen lisäksi. Nyt kuitenkin Jumala on suunnitellut niin, että evankeliumin julistustehtävä, joka alun perin annettiin juutalaisille miehille (Matt.28:16-20), jotka sen aloittivat, niin he tulevat myös viemään sen päätökseen. Nyt on korkea aika kylvää Jumalan Sanan siementä juutalaisten sydämiin, niin että eräänä päivänä se kantaa sellaisen sadon, että ensin 144 000 juutalaista tulee uskoon (2Kor. 3:15-16) ja Jumala sinetöi heidät palvelijoikseen (Luuk.1:54) suuren ahdistuksen aikana (Ilm.7:4). Heidän työnsä tuloksena on tuo "suuri joukko kaikista kansoista, (Ilm.7:9) ja silloin vasta ahdistuksen keskellä myös Israel itse koko kansana pelastuu, aivan kuten Room.11:26 lupaa ja Sak.12:10, 13:1 kertoo tapahtuvan. Näin ollen juutalaislähetystyö ei pelkästään tähtää Israelin kansan omaan pelastukseen, vaan koko maailman evankelioimistyön "loppukiriin", päätökseen viemiseen, ennen kuin maan päälle vuodatetaan Jumalan vihan maljat ja "tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä" (Joh.9:4)
Seurakunnan ylöstempaus voi tapahtua milloin vain, siihen ei ole mitään raamatullista estettä, ei siis edes "pakanoiden täysi luku". Kaikki uudestisyntyneet uskovat maailmassa kuuluvat Kristuksen morsiusseurakuntaan, myöskin Jeesukseen uskovat juutalaiset. Kun sitten seurakunnan aikakausi loppuu, meidät kaikki temmataan "Karitsan häihin" ja maan päällä alkaa toinen aikakausi.
Raamatussa on niin seurakunnan kuin juutalaistenkin tehtävä keskenään sopusoinnussa. Jumala sinetöi itselleen uuden joukon palvelijoita seurakunnan ylösoton jälkeen, "144 000 kaikista Israelin lasten sukukunnista" Ilm.7:4, siis myös niistä "kadonneista 10:stä heimosta".
Juutalaisia on edelleenkin kaikkialla maailmassa. Jo pienestä pitäen he ovat tutustuneet Vanhaan Testamenttiin. He osaavat kaikenmaailman kieliä, tuntevat niiden kulttuurin ja kansojen tavat, missä asuvat - jopa hekin, jotka ovat jo muuttaneet Israeliin. Niinpä ei tarvita paljon kieliopintojakaan, vaan se, että kun he tulevat uskoon Jeesukseen, ja saavat Pyhän Hengen voiman, joka on heille luvattu, niin he ovat valmiita evankelistoja eri maissa, kaikkien kansojen keskuudessa. Ei ole toista vastaavanlaista lähetyssaarnaaja-joukkoa!
He ovat jo seurakunnanaikana saaneet kuulla sanoman Jeesuksesta tavalla tai toisella ja "sanan siemen" on jäänyt itämään heidän sydämissään, mutta vasta seurakunnan ylösoton jälkeen he ovat tehneet selvän ratkaisun Jeesuksen Messiaan puoleen. Silloin toteutuvat myöskin Raamatun lupaukset Hengen vuodatuksesta. "Kuule Jaakob, minun palvelijani, ja Israel, jonka minä olen valinnut....Minä vuodatan Henkeni sinun siemenesi päälle ja siunaukseni sinun vesojesi päälle," Jes.44:1,3. Joel profeetan hengen vuodatus-lupaus on alunperin luvattu Israelille, vaikka se nyt meidän aikanamme onkin aivan kokonaan sovellettu seurakunnalle. Joel.2:27-32. Pietari toteaa (Apt.2:16) "Tämä on se (kr. alkuteksti "sitä") mikä on sanottu profeetta Joelin kautta " ... Niinkuin oli seurakunnan alussa, niin on Jumala vahvistava myös kaikki lopun ajan palvelijansa Henkensä voimalla, ja erikoisesti tämän aivan viimeisen evankelista-joukon, 144 000 juutalaista "Jumalan palvelijaa", jotka toimivat suuren ahdistuksen aikana maailmassa.
Jeesus on luvannut "kuningaskuntansa" tulemisen maan päälle ja opetti myös rukoilemaan sen tulemista. Matt.6:10. Jes.9:6, 11:6-9. Kuitenkin Hän on sitonut kuninkaana paluunsa siihen, että Hänen oma kansansa, juutalaiset tunnustavat Hänet Messiaakseen ja kutsuvat Häntä tulemaan kuninkaakseen. Matt.23:39.
Jumalan valtakunta ei voi alkaa, eikä Jeesus palaa maan päälle kuninkaana, ennen kuin juutalaiset kansana kutsuvat häntä tulemaan. Sinä päivänä loppuu sielunvihollisen valta maan päällä ja juuri siksi se vihaa eniten juutalaista kansaa, ja tekee kaikkensa estääkseen tai ainakin viivyttääkseen sen päivän tulemista, jolloin juutalaiset kansana "Luovat katseensa Häneen, jonka he ovat lävistäneet" Joh.19:37, Sak.12:10.
Kun se tapahtuu, missä joukossa sinä olet? Siinäkö kun "Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä", (Juuda 14-15) vaiko siinä "jotka vaikeroitsevat hänen tullessansa” (Ilm.1:7).
Nyt elämme vielä armon ajassa, valitkaamme oikein!