Alija - paluu Israeliin
Juutalaisuus ja juutalaiset
Juutalaiset ihmiset tulevat Lähi-idän nomadien heimoista (perinteisesti ihmisiä jotka eivät asetu tiettyyn vakinaiseen paikkaan asumaan vaan liikkuvat esimerkiksi laiduntavien eläimiensä mukana). 13. vuosisadalla eKr. he perustavat kaupunkeja ja kyliä nykyiselle Israelin alueelle. Juutalaisten valtakuntien ja valtioiden keskipisteenä on Jerusalem, temppelipaikka. Juutalaisuus, uskonto, joka kehittyy tänä aikana ja joka vaatii eettistä käyttäytymistä, henkilökohtaista vastuuta, suvaitsevaisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Juutalaiset uskovat yhteen jumalaan, kieltävät ihmisuhrit ja harjoittavat yhteisöllistä palvontaa. Monet juutalaisuuden opetukset tulevat kristinuskoon ja islamiin ja vaikuttavat muihin uskontoihin ja kulttuureihin. Juutalaisuus ei rohkaise kääntymään, mutta on aina hyväksynyt kääntymisen muista uskonnoista.
Diasporassa, juutalaisen elämän kahden tuhannen vuoden aika hajaantuneena, juutalaisuus kehittyy moniin erilaisiin suuntauksiin: Kabbalan kaltaiset mystiset liikkeet, jotka etsivät Raamatun tekstissä piilotettuja merkityksiä ja salaisuuksia; pietistiset liikkeet, kuten hassidismi, jotka pitävät yksinkertaista uskoa ja uskonnollisen kokemuksen voimakkuutta korkeammassa arvossa kuin oppineisuutta; ja rationaaliset teologiset koulut, jotka selittävät pyhiä kirjoituksia järjen ja historian logiikalla.
Diasporan yhteisöt tarjoavat puitteet juutalaiselle elämälle: synagogat, koulut, kylpylät ja kosher-ruoka. Yhteisö on usein eristynyt, sillä on vähän tai ei lainkaan yhteyttä muiden maiden ryhmiin. Mutta juutalaiset käyttävät vielä tänä päivänäkin samoja perinteisiä raamatullisia tekstejä ja rukouksia ja noudattavat samoja uskonnollisia lakeja.
Kun juutalaisille myönnetään tasavertaiset oikeudet ja he alkavat asua juutalaisyhteisöjen ulkopuolella, juutalaisuus menettää yhdistävän voimansa. Nykyaikaiset uskonnolliset liikkeet kehittyvät, luopuen perinteisen juutalaisuuden yhteisistä perusteista. Maissa, joissa ei ole oikeudellisia tai sosiaalisia esteitä, juutalaiset alkavat sulautua maan tapoihin, ja monet omaksuvat maallisen identiteetin.
Holokaustin jälkeen ajatus yhteisestä historiasta ja kohtalosta saa jälleen voimaa juutalaisten keskuudessa.
Syntyy kaipuu luvattuun maahan ja alijan, muutto Israeliin, aika alkaa.
Alija määristä ja eri lähtömaista tulleista muuttajista enemmän tästä.
Israelin valtio
Israelin valtion perustaminen vuonna 1948 muutti suuresti maan juutalaisyhteisöä sekä sionistista organisaatiota ja liikettä.
Kun Israel saavutti itsenäisyytensä, Palestiinassa asui 650 000 juutalaista, ja heti maahan saapui joukkoja maahanmuuttajia.
44 kuukauden aikana, vuoden 1951 loppuun saakka, valtiota edeltävä juutalaisyhteisö otti vastaan 684 000 uutta maahanmuuttajaa 50 eri maasta - enemmän ihmisiä kuin alkuperäinen määrä.
Ensin tuli noin 300 000 holokaustista selviytynyttä Euroopasta ja sitten enimmäkseen maahanmuuttajia Afrikan ja Aasian arabimaista, joista osa karkotettiin kodeistaan ja saapui koko yhteisönsä kanssa.
Jälkimmäisten kokonaismäärä saavutti 500 000 ihmistä ennen Israelin itsenäisyyden ensimmäisen vuosikymmenen loppua.
Israelin ja Venäjän väliset suhteet uhattuna Juutalaistoimistoa koskevan riidan vuoksi (heinäkuu 2022). Mitä vaikuttaa olimien tuloon Venäjältä? Lue lisää
Maanpakolaisten paluu
Israelilla on uusi juhlapäivä: Aliyah-päivä, jolloin juhlitaan maahan suuntautuvaa maahanmuuttoa muista kansoista.
Aliyah-päivää vietetään Israelin kouluissa. Jom HaAliyah (Aliyah-päivä) (heprea: יום העליה) on Israelin kansallinen juhlapäivä, jota vietetään Israelin kouluissa hepreankielisen Cheshvan-kuukauden seitsemäntenä päivänä niiden historiallisten tapahtumien muistoksi, jotka tapahtuivat hepreankielisen Nisan-kuukauden kymmenentenä päivänä.
1. joulukuuta 2016
Aliyah (maahanmuutto Israeliin) tarkoittaa kirjaimellisesti "nousua" (Siioniin). Ensimmäiset juhlallisuudet järjestettiin erityisellä seremonialla Knessetissä.
"En luovu yhdestäkään juutalaisesta tai yhdestäkään maahanmuuttajasta", sanoi Jewish Agencyn puheenjohtaja Natan Sharansky, joka oli Siionin vankina entisessä Neuvostoliitossa 1970- ja 80-luvuilla. "Sanon kaikille juutalaisille, erottelematta heitä toisistaan, että haluan heidät ja heidän rukouksensa ja rabbinsa tänne Israeliin. Täällä on tilaa meille kaikille."
Juhlapäivää vietetään joka vuosi hepreankielisen Cheshvan-kuukauden (joka osuu loka- tai marraskuulle) seitsemäntenä päivänä. Silloin luetaan myös Toora-osa, joka alkaa siitä, kun Jumala käskee Aabrahamia jättämään kotinsa ja lähtemään Israelin maahan (1. Moos. 12:1-3).
"Alija on juutalaisten valtion perusta", sanoi pääministeri Benjamin Netanjahu. "[Se on] Raamatun profetian täyttymys siitä, että juutalainen kansa palaa maahansa ja rakentaa sitä."