Ihmisoikeusneuvosto päätti perustaa tutkintakomission palestiinalaisalueille 27. toukokuuta 2021
Kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen varmistaminen miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, sekä Israelissa
Yhdistyneet Kansakunnat A/HRC/RES/S-30/1
Yleiskokous
Jakelu: Yleinen
28. toukokuuta 2021
Ihmisoikeusneuvosto Kolmaskymmenes ylimääräinen istunto 27. toukokuuta 2021
Ihmisoikeusneuvoston 27. toukokuuta 2021 hyväksymä päätöslauselma
S-30/1. Kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen varmistaminen miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, sekä Israelissa
Ihmisoikeusneuvosto,
johdettuna Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen tavoitteista ja periaatteista,
vahvistaen uudelleen, että kaikilla valtioilla on velvollisuus edistää ja suojella ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, kuten vahvistetaan peruskirjassa ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja muissa sovellettavissa oikeudellisissa asiakirjoissa,
korostaa lisäksi kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden, erityisesti 12. elokuuta 1949 tehdyn siviilihenkilöiden suojelua sodan aikana koskevan Geneven yleissopimuksen, sovellettavuutta palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem,
vahvistaen lisäksi, että kaikilla neljännen Geneven yleissopimuksen sopimuspuolilla on velvollisuus kunnioittaa ja varmistaa mainitusta yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden noudattaminen miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, ja muistuttaen niiden 146, 147 ja 148 artiklan mukaisista velvoitteista, jotka koskevat rikosoikeudellisia seuraamuksia ja vakavia rikkomuksia,
muistuttaen kaikista ihmisoikeusneuvoston, yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston asiaa koskevista päätöslauselmista,
viitaten myös pääsihteerin yleiskokoukselle 13. kesäkuuta 2018 annetun päätöslauselman ES-10/20 mukaisesti toimittamaan raporttiin 1 sekä tarpeeseen panna siinä esitetyt suojelutoimenpiteet täytäntöön,
viitaten lisäksi yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, joissa kaikille yrityksille asetetaan velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia muun muassa pidättäytymällä edistämästä konflikteista johtuvia ihmisoikeusloukkauksia,
Vakaasti vakuuttuneena siitä, että oikeudenmukaisuus sekä oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat rauhan välttämättömiä perusteita, ja korostaen, että kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin liittyvä pitkäaikainen ja järjestelmällinen rankaisemattomuus on estänyt oikeuden toteutumisen, aiheuttanut suojelukriisin ja heikentänyt kaikkia pyrkimyksiä saavuttaa oikeudenmukainen ja rauhanomainen ratkaisu, joka edellyttää kansainvälisen oikeuden ja asiaankuuluvien YK:n päätöslauselmien mukaista toimintaa,
1. Päättää perustaa kiireellisesti pysyvän, riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission, jonka ihmisoikeusneuvoston puheenjohtaja nimittää, tutkimaan miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, sekä Israelissa kaikkia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden väitettyjä rikkomuksia sekä kaikkia kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön väitettyjä rikkomuksia ja loukkauksia, jotka ovat johtaneet 13. huhtikuuta 2021 tapahtumiin ja niiden jälkeen, sekä kaikki toistuvien jännitteiden, epävakauden ja konfliktin pitkittymisen taustalla olevat syyt, mukaan lukien järjestelmällinen syrjintä ja sorto, joka perustuu kansalliseen, etniseen, rodulliseen tai uskonnolliseen identiteettiin;
2. Päättää lisäksi, että tutkintakomission on:
(a) selvitettävä tosiseikat ja olosuhteet, jotka saattavat merkitä tällaisia rikkomuksia ja väärinkäytöksiä sekä tehtyjä rikoksia;
(b) kerättävä, koottava ja analysoitava todisteita tällaisista rikkomuksista ja väärinkäytöksistä sekä tehdyistä rikoksista sekä kirjattava ja säilytettävä järjestelmällisesti kaikki tiedot, asiakirjat ja todisteet, mukaan lukien haastattelut, todistajien lausunnot ja rikostekninen aineisto, kansainvälisen oikeuden normien mukaisesti, jotta niiden hyväksyttävyys oikeudenkäynneissä olisi mahdollisimman suuri;
(c) on kyettävä dokumentoimaan ja todentamaan asiaankuuluvat tiedot ja todisteet, muun muassa kenttätyön avulla ja tekemällä tarvittaessa yhteistyötä oikeusviranomaisten ja muiden tahojen kanssa;
(d) on mahdollisuuksien mukaan tunnistettava vastuussa olevat tahot, jotta voidaan varmistaa, että rikkomusten tekijät saatetaan vastuuseen;
(e) tunnistaa rikkomusten ajalliset mallit analysoimalla kaikkien tilannetta koskevien YK:n tosiasioiden selvittämisvaltuuskuntien ja tutkintakomissioiden havaintojen ja suositusten yhtäläisyyksiä;
(f) antaa suosituksia erityisesti vastuullisuustoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on estää ja lopettaa rankaisemattomuus sekä varmistaa oikeudellinen vastuu, mukaan lukien yksilöllinen rikosoikeudellinen vastuu ja komentovastuu, tällaisista rikkomuksista sekä oikeudenmukaisuus uhreille;
(g) antaa suosituksia toimenpiteistä, joihin kolmansien valtioiden on ryhdyttävä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen varmistamiseksi miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, Geneven yleissopimusten yhteisen 1 artiklan mukaisesti ja neljännen Geneven yleissopimuksen 146, 147 ja 148 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi, muun muassa varmistamalla, että ne eivät avusta tai tue kansainvälisesti laittomien tekojen tekemistä;
(h) raportoimaan päätoiminnastaan vuosittain ihmisoikeusneuvostolle sen 50. istunnon alkaen esityslistan kohdan 2 puitteissa sekä yleiskokoukselle sen 77. istunnon alkaen;
3. kehottaa kaikkia asianomaisia osapuolia toimimaan täysimääräisesti yhteistyössä tutkintakomission kanssa ja helpottamaan sen pääsyä paikalle;
4. kehottaa kaikkia valtioita ja kannustaa kansalaisyhteiskuntaa, tiedotusvälineitä ja muita asianomaisia sidosryhmiä toimimaan täysimääräisesti yhteistyössä tutkintakomission kanssa, jotta se voi täyttää toimeksiantonsa tehokkaasti, ja erityisesti toimittamaan sille kaikki tiedot tai asiakirjat, jotka niillä on tai jotka niiden hallintaan saattaa tulla, sekä antamaan kaikenlaista muuta apua, joka liittyy niiden omiin toimeksiantoihin;
5. kehottaa Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmän asiaankuuluvia elimiä, toimielimiä ja virastoja toimimaan täysimääräisesti yhteistyössä tutkintakomission kanssa ja vastaamaan viipymättä kaikkiin sen esittämiin pyyntöihin, mukaan lukien pyynnöt, jotka koskevat pääsyä kaikkiin asiaankuuluviin tietoihin ja asiakirjoihin;
6. pyytää pääsihteeriä osoittamaan tämän päätöslauselman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat resurssit ja Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa tarjoamaan tutkintakomission toiminnan tukemiseen tarvittavat logistiset ja tekniset resurssit;
7. kehottaa kaikkia valtioita pidättäytymään aseiden siirroista, jos ne arvioivat sovellettavien kansallisten menettelyjen sekä kansainvälisten velvoitteiden ja normien mukaisesti, että on olemassa selvä riski siitä, että kyseisiä aseita saatetaan käyttää kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön vakavien rikkomusten tai väärinkäytösten tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakavien rikkomusten tekemiseen tai niiden helpottamiseen;
8. kehottaa kaikkia valtioita, kansainvälisiä järjestöjä ja muita avunantajia mobilisoimaan kiireellisesti humanitaarista apua palestiinalaisille siviileille miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, ja vastaamaan heidän kiireellisimpiin tarpeisiinsa, sekä kehottaa Israelia, miehittäjävaltaa, varmistamaan, että kyseinen humanitaarinen apu toimitetaan esteettä;
9. Pyytää YK:n ihmisoikeusvaltuutettua antamaan suullisen tilannekatsauksen tämän päätöslauselman täytäntöönpanossa saavutetusta edistymisestä ihmisoikeusneuvostolle sen neljäkymmeneskahdeksannella istunnolla;
10. Päättää jatkaa asian käsittelyä.
2. kokous 27. toukokuuta 2021
[Hyväksytty nimenhuutoäänestyksellä äänin 24–9, 14 pidättyi äänestämästä.
Äänestystulos oli seuraava:
Puolesta: Argentiina, Armenia, Bahrain, Bangladesh, Bolivia (monikansallinen valtio), Burkina Faso, Kiina, Norsunluurannikko, Kuuba, Eritrea, Gabon, Indonesia, Libya, Mauritania, Meksiko, Namibia, Pakistan, Filippiinit, Venäjän federaatio, Senegal, Somalia, Sudan, Uzbekistan ja Venezuela (Bolivarian tasavalta)
Vastaan: Itävalta, Bulgaria, Kamerun, Tšekki, Saksa, Malawi, Marshallinsaaret, Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta sekä Uruguay
Pidättyi äänestämästä: Bahama, Brasilia, Tanska, Fidži, Ranska, Intia, Italia, Japani, Nepal, Alankomaat, Puola, Korean tasavalta, Togo ja Ukraina]
Itsenäinen kansainvälinen tutkintakomissio, joka käsittelee miehitettyjä palestiinalaisalueita, mukaan lukien Itä-Jerusalem, sekä Israelia
Ihmisoikeusneuvosto järjesti 27. toukokuuta 2021 erityisistunnon aiheesta ”Vakava ihmisoikeustilanne miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem”, ja hyväksyi päätöslauselman ”Kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen varmistaminen miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, sekä Israelissa”.
Päätöslauselmalla A/HRC/RES/S-30/1 ihmisoikeusneuvosto päätti ”perustaa kiireellisesti pysyvän, riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission tutkimaan palestiinalaisilla miehitetyillä alueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, ja Israelissa kaikkia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden väitettyjä rikkomuksia ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön väärinkäytöksiä, jotka ovat johtaneet 13. huhtikuuta 2021 tapahtumiin ja niiden jälkeen”. Päätöslauselmassa pyydettiin lisäksi tutkintakomissiota ”tutkimaan toistuvien jännitteiden, epävakauden ja konfliktin pitkittymisen kaikkia taustalla olevia perussyitä, mukaan lukien kansalliseen, etniseen, rodulliseen tai uskonnolliseen identiteettiin perustuva järjestelmällinen syrjintä ja sorto”. Tutkintakomission tehtävänä on raportoida vuosittain ihmisoikeusneuvostolle ja yleiskokoukselle.
5. huhtikuuta 2024 ihmisoikeusneuvosto hyväksyi kaksi päätöslauselmaa, joissa se pyysi tutkintakomissiota esittämään ihmisoikeusneuvostolle sen 59. istunnossa kesäkuussa 2025 raportit (i) siirtokuntalaisista ja siirtokuntalaisryhmistä, jotka ovat osallistuneet palestiinalaisia siviilejä kohtaan kohdistettuihin terrori-, väkivalta- tai pelottelutoimiin, sekä Israelin ja kolmansien valtioiden toimista kansainvälisen oikeuden rikkomusten vastuullisuuden varmistamiseksi (A/HRC/RES/55/32); ja (ii) aseiden, ampumatarvikkeiden, osien, komponenttien ja kaksikäyttötuotteiden siirrosta tai myynnistä Israelille (mukaan lukien ne, joita on käytetty Israelin Gazan sotilasoperaatiossa 7. lokakuuta 2023 lähtien) sekä analysoimaan näiden siirtojen oikeudellisia seurauksia, mukaan lukien valtion vastuuseen liittyvät seuraukset (A/HRC/RES/55/28). Ihmisoikeusneuvosto hyväksyi 2. huhtikuuta 2025 ja 31. maaliskuuta 2026 kaksi päätöslauselmaa, joissa se toisti pyyntönsä komissiolle laatia ja toimittaa edellä mainitut raportit vastaavasti sen 61. ja 67. istuntoon.
Toimeksianto
Ihmisoikeusneuvosto päätti, että riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission on:
tutkittava miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, sekä Israelissa kaikki väitetyt kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomukset sekä kaikki väitetyt kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön rikkomukset ja väärinkäytökset, jotka ovat johtaneet 13. huhtikuuta 2021 tapahtumiin ja niiden jälkeen;
tutkittava kaikki toistuvien jännitteiden, epävakauden ja konfliktin pitkittymisen taustalla olevat syyt, mukaan lukien järjestelmällinen syrjintä ja sorto, joka perustuu kansalliseen, etniseen, rodulliseen tai uskonnolliseen identiteettiin;
selvittää tosiseikat ja olosuhteet, jotka voivat merkitä tällaisia rikkomuksia ja väärinkäytöksiä sekä tehtyjä rikoksia;
kerätä, koota ja analysoida todisteita tällaisista rikkomuksista ja väärinkäytöksistä sekä tehdyistä rikoksista sekä kirjata ja säilyttää järjestelmällisesti kaikki tiedot, asiakirjat ja todisteet, mukaan lukien haastattelut, todistajien lausunnot ja rikostekninen aineisto, kansainvälisen oikeuden normien mukaisesti, jotta niiden hyväksyttävyys oikeudenkäynneissä olisi mahdollisimman suuri;
Dokumentoida ja tarkistaa asiaankuuluvat tiedot ja todisteet, muun muassa kenttätyön kautta ja tekemällä tarvittaessa yhteistyötä oikeusviranomaisten ja muiden tahojen kanssa;
Tunnistaa mahdollisuuksien mukaan vastuussa olevat tahot, jotta voidaan varmistaa, että rikkomusten tekijät saatetaan vastuuseen;
Tunnistaa rikkomusten toistuvat mallit ajan mittaan analysoimalla havaintojen ja suositusten yhtäläisyyksiä aiempien Yhdistyneiden Kansakuntien tilannetta koskevien selvitysmissioiden ja tutkintakomissioiden kanssa;
antaa suosituksia erityisesti vastuullisuustoimenpiteistä, joiden kaikkien tavoitteena on estää ja lopettaa rankaisemattomuus sekä varmistaa oikeudellinen vastuu, mukaan lukien yksilöllinen rikosoikeudellinen vastuu ja komentovastuu, tällaisista rikkomuksista sekä oikeudenmukaisuus uhreille; ja
antaa suosituksia toimenpiteistä, joihin kolmansien valtioiden on ryhdyttävä varmistaakseen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, Geneven yleissopimusten yhteisen 1 artiklan mukaisesti ja täyttääkseen neljännen Geneven yleissopimuksen 146, 147 ja 148 artiklan mukaiset velvoitteensa, muun muassa varmistamalla, että ne eivät tue tai avusta kansainvälisesti laittomien tekojen tekemisessä.
Tutkintakomissio raportoi päätoimistaan vuosittain ihmisoikeusneuvostolle ja yleiskokoukselle, alkaen vastaavasti kesäkuussa ja syyskuussa 2022.
Komissio koostuu kolmesta asiantuntijajäsenestä, joista yksi toimii puheenjohtajana ja jotka ihmisoikeusneuvoston puheenjohtaja nimittää. Komissiota tukee sihteeristö, jolla on toimeksiannon toteuttamiseen tarvittava asiantuntemus, mukaan lukien ammattitutkijat ja oikeudelliset analyytikot. Tutkintakomissio kerää tietoa monista eri lähteistä, muun muassa matkustamalla alueelle tapaamaan todistajia ja uhreja.
Katso komission toimeksianto.
Jäsenet
Nykyiset komission jäsenet
Entiset komission jäsenet
Navanethem Pillay (Etelä-Afrikka) – puheenjohtaja
Navanethem Pillay toimi YK:n ihmisoikeusvaltuutettuna vuosina 2008–2014. Tällä hetkellä hän toimii Kansainvälisen tuomioistuimen ad hoc -tuomarina kansanmurhan ehkäisemistä ja rankaisemista koskevan yleissopimuksen soveltamista koskevassa asiassa (Gambia vastaan Myanmar). Hän on myös Madridissa toimivan Kansainvälisen kuolemanrangaistuksen vastaisen komission puheenjohtaja, Kansainvälisen Nürnbergin periaatteiden akatemian neuvoa-antavan neuvoston puheenjohtaja sekä Korean demokraattisessa kansantasavallassa tapahtuvia pidätyksiä koskevan puolituomioistuinmaisen tutkintakomission puheenjohtaja. Vuonna 1995, apartheidin päättymisen jälkeen, Pillay nimitettiin Etelä-Afrikan korkeimman oikeuden väliaikaiseksi tuomariksi, ja samana vuonna YK:n yleiskokous valitsi hänet Ruandan kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomariksi, jossa hän toimi yhteensä kahdeksan vuotta (1999–2003), joista viimeiset neljä vuotta puheenjohtajana. Vuonna 2003 hänet nimitettiin tuomariksi Haagin kansainväliseen rikostuomioistuimeen, jossa hän toimi valitusjaostossa vuoteen 2008 asti. Pillay oli ensimmäinen nainen, joka aloitti asianajotoiminnan kotimaakunnassaan Natalissa vuonna 1967, ja hän toimi apartheidin vastaisten aktivistien puolustusasianajajana, paljasti kidutusta ja auttoi vakiinnuttamaan Robben Islandin vankien oikeuksia.
