Israelin itsenäisyysjulistuksen tarkastelu 2021
Mikä oli ensimmäinen viesti, jonka uudestisyntynyt, suvereeni juutalaisvaltio halusi lähettää maailmalle ja Lähi-itään?
Israel Today/Jason Silverman | 9. syyskuuta 2021
Toukokuun 14. päivänä 1948 lähes 2000 vuotta vanha unelma toteutui, kun David Ben-Gurion ilmoitti Britannian mandaatin päättymisestä ja Israelin valtion perustamisesta. Maanpakolaisten kokoaminen ei ollut enää vain rukous, joka lausuttiin synagogissa kolme kertaa päivässä. Siionin portit olivat pysyvästi avoinna, ja kuka tahansa juutalainen, joka niin haluaa, voi nyt asua esi-isiensä kotimaassa.
Itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin ja luettiin ääneen erityisessä seremoniassa, joka pidettiin Tel Aviv Museossa (joka tunnetaan nykyään itsenäisyyssalina) kello 16.00 väliaikaisen hallituksen ja noin 200 muun vieraan läsnä ollessa. Tapahtumasta ei tiedotettu etukäteen laajasti, koska pelättiin, että Britannian viranomaiset yrittäisivät puuttua asiaan, ja koska haluttiin estää arabijoukkojen ennenaikainen hyökkäys. Tilaisuuden alussa julistus lähetettiin suorana lähetyksenä kansallisen radiolähetystoiminnan Kol Jisraelin ensimmäisenä lähetyksenä. Juutalaisperheet eri puolilla maata kerääntyivät radioidensa ääreen ja virittäytyivät kuulemaan historiallisen julistuksen.
Mitä siis sanotaan Israelin itsenäisyysjulistuksessa?
Ensimmäisessä osassa vahvistetaan juutalaisten yhteys Israelin maahan ja kuvataan prosessi, jossa juutalaiset palaavat esi-isiensä kotimaahan. Siinä todetaan, että tämä maa on juutalaisten synnyinmaa, jossa heidän henkinen, uskonnollinen ja poliittinen identiteettinsä muodostui ja jossa he antoivat maailmalle "ikuisen kirjojen kirjan", Raamatun.
Raamattu kertoo meille kaikesta tästä kehityksestä. Se havainnollistaa juutalaisen kansan valtiollista itsehallintoa sen eri kuninkaiden, kuten Daavidin ja Salomon, kautta. Se kuvaa hengellistä prosessia, jonka aikana heistä tuli Jumalan kansaa ensin Aabrahamin kanssa tehdyn liiton kautta, sitten Mooseksen kautta saatuaan Tooran Siinain vuorella ja myöhemmin Israelin maahan päästyään Joosuan johdolla.
Julistuksessa korostetaan peräkkäisten juutalaisten sukupolvien sinnikkäitä pyrkimyksiä palata maahan jatkuvan rukouksen ja maahanmuuton avulla. Siinä ylistetään varhaisia pioneereja, jotka tulivat kehittämään maata ja vaalimaan juutalaisen kulttuurin ja heprean kielen uudistamista.
Seuraavassa osassa korostetaan juutalaisen kansan oikeutta perustaa oma kansallisvaltio Israelin maahan. Siinä kuvataan, miten Theodore Herzl aloitti järjestäytyneen poliittisen toiminnan ensimmäisen sionistikongressin (1897) muodossa, joka tasoitti tietä sionistisen asian edistämiselle kansainvälisellä näyttämöllä.
Lisäksi siinä tuodaan esiin, että kansainväliset instituutiot, kuten Kansainliitto, joka hyväksyi marraskuussa 1917 Balfourin julistuksen, jossa vahvistettiin juutalaisten oikeus perustaa kansallinen kotimaa Israelin maahan, tunnustivat tämän oikeuden, sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 29. marraskuuta 1947 hyväksymän päätöslauselman, jossa kehotettiin perustamaan juutalaisten itsenäinen valtio Pyhään maahan.
Julistus on innokas olemaan antamatta kansakunnan oikeuksia pelkästään kansainvälisten instituutioiden päätösten varaan. Siinä mainitaan myös holokaustin katastrofi, joka päättyi vain kolme vuotta ennen Israelin itsenäistymistä. Siinä todetaan, että holokausti osoitti, että juutalaisten "kodittomuuden" ongelma on ratkaistava kiireellisesti perustamalla juutalaisvaltio uudelleen Israelin maahan.
Sen jälkeen, kun on esitetty juutalaisten yhteys Israeliin ja havainnollistettu juutalaisten peruuttamaton oikeus sekä historiallisesti että kansainvälisen oikeuden mukaisesti perustaa itsenäinen juutalaisvaltio, itsenäisyys julistetaan virallisesti.
Julistuksessa ilmoitetaan, mitä vastaperustettu juutalaisvaltio aikoo tehdä.
Ensinnäkin Israelin valtiosta tulee maa, joka on avoin kaikille juutalaisille ympäri maailmaa, jotka haluavat asettua tänne asumaan, ja täyttää siten maanpakolaisten kokoamisen. Siinä kuitenkin tehdään selväksi, että Israel ei tule olemaan valtio, joka vain ajaa juutalaisten kansalaistensa etuja. Se varmistaa kaikkien asukkaidensa täydellisen tasa-arvon sosiaalisissa, uskonnollisissa ja poliittisissa oikeuksissa uskontoon, rotuun tai sukupuoleen katsomatta. Israelin sitoutuminen sekä juutalaisiin että demokraattisiin arvoihin on kirjattu sen itsenäisyysjulistukseen.
Lopuksi Israel osoittaa, että se on valtio, joka edistää rauhaa maailmassa. Alusta alkaen Israel on ilmoittanut, että se tarjoaa kätensä rauhan puolesta kaikille naapurivaltioilleen ja -kansoilleen. Julistus vetoaa koko alueeseen ja pyrkii luomaan "yhteistyösiteitä" ja "tekemään osansa yhteisissä ponnisteluissa koko Lähi-idän edistämiseksi".