Juudean autiomaasta löytyi harvinainen Suuren kansannousun aikainen puoli sekeli

2 000 vuotta vanhan hopeakolikon toisella puolella lukee muinaisheprealaisin kirjaimin "Pyhä Jerusalem".

Yori Yalon Jewish New Syndicate (jns)

Juudean autiomaasta luolan sisäänkäynnin luota löydetty 2000 vuotta vanha kolikko, jossa on muinaisin kirjaimin kirjoitettu teksti "Pyhä Jerusalem". Lähde Emil Aladjem/IAA.

(26. heinäkuuta 2023 / JNS) Juudean autiomaasta on löydetty 2 000 vuotta vanha hopeinen puoli sekeli, jossa on hepreankielinen merkintä "Pyhä Jerusalem", paljasti Israelin muinaismuistoviranomainen tiistaina.

Harvinainen kolikko, joka ajoittuu vuosiin 66/67 eKr. eli ensimmäiseen juutalaisten kapinaan roomalaisia vastaan, löydettiin Ein Jedin lähellä sijaitsevan luolan sisäänkäynniltä. Löytö oli osa kuudetta vuotta kestänyttä luolatutkimusoperaatiota, jota IAA hallinnoi yhteistyössä Israelin kulttuuriperintöministeriön ja siviilihallinnon arkeologian henkilöstöön kuuluvan virkamiehen kanssa.

Hiljattain osana tutkimusta IAA:n tarkastajat olivat päässeet Ein Jedin alueella sijaitsevan purojen varrella sijaitsevalle kallionosalle ja huomasivat kolikon työntyvän maasta esiin erään kallioluolan sisäänkäynnin kohdalla.

IAA:n kolikkoosaston tutkija Yaniv David Levy sanoi: "Tässä kapinan ensimmäiseltä vuodelta peräisin olevassa kolikossa on vokaalittomalla hepreankielellä kirjoitettu kaiverrus...". Tämä voi olla todiste kirjoitusten muotoiluprosessista... kapinan myöhempinä vuosina kirjoitus 'Pyhä Jerusalem' on kirjoitettu plenellä kirjoitusasulla [jossa normaalisti pois jätetyt kirjaimet ovat läsnä]."

Hän totesi myös, että Ein Gedi -kolikon keskellä on kolme granaattiomenaa, "tuttu symboli Israelin punnasta, jota Israelin valtio käytti vuoteen 1980 asti".

Toisella puolella näkyy pikari, ja sen yläpuolella on hepreankielinen kirjain alef, joka osoittaa kapinan ensimmäisen vuoden, sekä merkintä "Hatzi Shekel" [puoli sekeliä], joka osoittaa kolikon arvon.

Pikari oli tyypillinen symboli kolikoille, joita juutalaisväestö käytti toisen temppelin ajan lopulla. Näitä kolikoita lyötiin "sekelin" ja "puolen sekelin" arvoisina ensimmäisen roomalaisia vastaan suunnatun kapinan aikana, joka tapahtui Israelin maassa vuosina 66-70 jKr. Tämä kapina päättyi Jerusalemin toisen temppelin tuhoamiseen.

Mielenkiintoista on, että Raamatun käskyn "Älä tee itsellesi jumalankuvaa" mukaisesti juutalaiset kaiversivat kolikoihinsa uskonnollisten esineiden innoittamien kuvien lisäksi myös kasvimaailmasta otettuja symboleja. Pakanallinen väestö sen sijaan kuvasi kolikoissaan eläimiä ja hallitsijoidensa kasvoja.

Juutalaiset kapinalliset lyövät uhmakkaasti omia hopea- ja pronssikolikoitaan, joihin kaiverrettiin juutalaisia motiiveja ja symboleja. On oletettavaa, että kolikot lyötiin Jerusalemissa - ja mahdollisesti jopa itse temppelikompleksissa. Näissä kolikoissa kapinalliset päättivät käyttää muinaista heprealaista kirjoitusasua, joka oli yleinen satoja vuosia aiemmin - ensimmäisen temppelin aikana - eikä kreikkalaista kirjoitusasua, jota käytettiin toisen temppelin aikana.

"Kapinan ensimmäisen vuoden kolikot, kuten tämä Juudean autiomaasta löydetty kolikko, ovat harvinaisia", Levy sanoo. "Toisen temppelin aikana pyhiinvaeltajilla oli tapana maksaa temppelille puolen sekelin vero. Hyväksytty valuutta tämän veron maksamiseen lähes 
2 000 vuoden ajan oli tyralainen sekeli. Kun kapina puhkesi, kapinalliset laskivat liikkeeseen, kuten mainittu, näitä korvaavia kolikoita, joissa oli merkinnät 'Israelin sekeli', 'puolikas sekeli' ja 'neljännes sekeli'. Näyttää siltä, että temppelin palvonta jatkui myös kapinan aikana, ja kapinalliset käyttivät näitä kolikoita myös tähän tarkoitukseen."

IAA:n varkauksien torjuntayksikön johtaja Amir Ganor sanoi: "Hopeisen puolen sekelin kolikon löytäminen ensimmäiseltä vuodelta järjestetyssä arkeologisessa projektissa on harvinainen tapahtuma Israelissa yleensä ja Juudean autiomaassa erityisesti."

Löytö osoittaa, että koko Juudean autiomaata on tärkeää tutkia "järjestelmällisesti ja ammattimaisesti", hän lisäsi. "Jokainen ... tutkimuksessa löydetty kohde lisää tietoa kansakuntamme ja maamme historiasta."

Jos tutkimusta ei olisi tehty, kolikko olisi voinut joutua muinaisvarkaiden käsiin ja myydä sen eniten tarjoavalle.

"Tämän operaation kuuden vuoden aikana olemme dokumentoineet yli 800 luolaa ja löytäneet tuhansia arvokkaita ja tärkeitä löytöjä", hän sanoi.

Perintöministeri rabbi Amihai Eliyahu sanoi: "Jännittävä löytö tuo lisää todisteita juutalaisen kansan syvistä ja kiistattomista siteistä Jerusalemiin ja Israelin maahan."

IAA:n johtaja Eli Escusido lisäsi: "Kolikko on suora ja koskettava todiste juutalaisten kapinasta roomalaisia vastaan - myrskyisästä ajanjaksosta kansamme elämässä 2000 vuoden takaa, jonka aikana ääriliikkeet ja eripuraisuus jakoivat kansan ja johtivat tuhoon. Olemme palanneet tänne 2000 vuoden kaipauksen jälkeen, ja Jerusalem on jälleen pääkaupunkimme, mutta auringon alla ei ole mitään uutta - kiistat eivät ole loppuneet. Tämän kolikon löytäminen muistuttaa meitä kaikkia menneisyydestämme ja siitä, miksi meidän on pyrittävä yhteisymmärrykseen."