Paris house (Pariisin talo)
de Rothschild Frères, Pariisi
Banque Rothschild, Pariisi
Pariisin de Rothschild Frères -niminen pankki sai alkunsa vuonna 1811, jolloin James Mayer de Rothschild (1792-1868) saapui ensimmäisen kerran Pariisiin koordinoimaan veljensä Nathanin (1777-1836) arvopapereiden ja sijoitusrahojen ostoa. James de Rothschildin perustama pankki, joka oli muodollisesti kolmas Rothschildin liiketoimintatalo vuonna 1817, säilyi vuoteen 1981-1982 asti, jolloin Ranskan hallitus kansallisti sen.
Historiallisen yrityksen kansallistamisen jälkeen ranskalainen Rothschild-suku aloitti uudelleen ja perusti useita uusia liiketoimintayrityksiä, jotka vuodesta 1986 lähtien käyttivät jälleen Rothschild-nimeä. Nykyisin Rothschild & Co. -nimellä tunnettu yritys on näiden uusien yritysten ja historiallisen lontoolaisen N M Rothschild & Sons Limited -yhtiön yhdistelmä.
Ranskalaisen Rothschild-suvun Sveitsiin asettunut haara perusti 1950-luvulla myös erittäin menestyksekkäitä rahoitusalan yrityksiä.
de Rothschild Frères, Pariisi
Alun perin nimellä J. M. Rothschild toiminut James perusti vuonna 1817 pysyvän yrityksen Pariisiin nimellä de Rothschild Frères, jonka osakkaina olivat hänen veljensä. Yritys sijaitsi kartanossa rue D'Artois'n varrella, joka myöhemmin nimettiin uudelleen rue Laffitten kaduksi Louis Philippen ministerin kunniaksi. James lisäsi viereisiä rakennuksia, joten toimistot sijaitsivat numeroissa 19, 21 ja 23.
Vuoteen 1823 mennessä Paris House oli vakiinnuttanut asemansa Ranskan hallituksen pankkiirina. Veljensä Nathanin kuoltua vuonna 1836 James otti perheyrityksen ohjat käsiinsä, ja hänestä tuli ministerien ja kuninkaiden luotettu neuvonantaja. Paris House rahoitti edelleen monia lainoja Euroopan hallituksille, mutta julkisen sektorin lainanoton väheneminen sai Jamesin keskittymään uusiin liiketoiminta-aloihin. Kansainvälisen kaupan perinteisistä tuotteista, kuten maissista ja puuvillasta, talo alkoi laajentaa toimintaansa muihin tuotteisiin. Tämä alkoi kullan ja hopean sekä niiden jalostuksessa käytettävien tuotteiden, erityisesti juoksuhopean, kehittämisellä, ja laajeni nopeasti kattamaan raaka-ainekaupan, rautateiden rakentamisen ja valmistusteollisuuden rahoituksen. Monipuolistumista jatkettiin, kun Jamesin pojista Alphonse (1827-1905), Gustave (1829-1911) ja Edmond (1845-1934) tuli pankin osakkaita.
The Paris house (Pariisin talo) James de Rothschildin poikien alaisuudessa, 1868-1905
Kun James de Rothschild kuoli vuonna 1868, hänen poikansa Alphonse (1827-1905) siirtyi yrityksen johtoon. Alphonse oli koulutettu ottamaan paikkansa de Rothschild Frèresin johdossa, ja hän oli viettänyt aikaa muissa Rothschild-taloissa Euroopassa oppiakseen "ammattinsa". Vuonna 1848 hänet lähetettiin Yhdysvaltoihin, josta hän lähetti takaisin innostuneita raportteja Rothschild-talon tulevaisuudennäkymistä kyseisessä maassa. Siitä ei tullut totta. Alphonsen johdolla liiketoiminta jatkoi kukoistustaan; Alphonse tunsi olevansa varma siitä, että "huolimatta monista uusista pankkitaloista hallitukset kääntyvät aina meidän puoleemme".
Rautatiet ja öljy
Ranskan talo jatkoi rautateiden rahoittamista ja rakentamista, ja sillä oli merkittävä rooli Ranskan ja Euroopan rautatieverkon kehittämisessä. Merkittävin oli kuitenkin laina Venäjän tsaarille Bakun öljytoimiluvan vastineeksi. Tämä toimilupa oli niin suuri, että Rothschildeista tuli nopeasti Rockefellerin yhtiön Standard Oilin pääkilpailijoita. 1890-luvulle tultaessa Pariisin talo oli vähentänyt kauppatoimintaansa ja otti tärkeän roolin useiden suurten teollisuusyhtiöiden perustamisessa, joihin kuului rautatie-, kaivos- ja metallurgiayhtiöitä. Samaan aikaan yritys osallistui suuriin julkisiin luottotoimiin. Pankin teollisuusyhtiöillä oli merkittävä asema koko 1900-luvun ajan, vaikka vuonna 1912 ranskalaisten Rothschildien osuudet venäläisessä öljyalalla myytiin vaihdossa Royal Dutchin ja Shellin öljy-yhtiöiden osakkeisiin. Myynnillä estettiin omaisuuden menettäminen Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen seurauksena.
Luettelo Paris Housen (Pariisin talon) lainoista 1823-1894
Tämä luettelo on suurelta osin koottu Jules Ayerin teoksen A Century of Finance 1804-1904 tietojen perusteella. Monista näistä lainoista ei ole säilynyt asiakirjoja Lontoossa sijaitsevan arkiston kokoelmissa; joidenkin lainojen asiakirjat löytyvät Roubaix'ssa sijaitsevan arkiston kokoelmista.
Sisältää mm.:
- 1891 Ottomon Defence 4 prosentin laina. NMR:n myöntämä laina, jonka vakuutena oli Egyptin tribuutti (~maavero). de Rothschild Frères oli mainittu Imperial Iradén alihankkijana.
- 1894 Ottomon 3½ prosentin laina. NMR:n myöntämä. Osinkotodistusksen mukainen osinko maksetaan de Rothschild Frèresille.