Tulitauko, tulitus, tulitauko: Onko nyt vihdoin rauhan aika?

(Galilea, Israel) — Jälleen yksi viikko on kulunut, ja näyttää siltä, että maani on jälleen sodassa. Tai ehkä ei. Nykyään on niin vaikea sanoa. Hetkenä minäkin juhlimme tulitaukosopimuksen allekirjoittamista. Näemme elossa olevat panttivankimme palaavan kotiin sovittujen ehtojen mukaisesti, joskin hieman myöhässä. Rakkaiden kuolleiden panttivankiemme jäännökset alkavat myös saapua. Ne ovat myöhässä ja toimitukset ovat satunnaisia, mutta ainakin jotain.

Seuraavaksi luen uutisia siitä, että sotilaitamme on jälleen tapettu Gazassa. Näen IDF:n kostavan terroristien hyökkäyksiä. Älkää ymmärtäkö minua väärin, en ole yllättynyt. Jokainen, jolla on vähänkin järkeä, tiesi, että Hamas ei voisi noudattaa mitään sopimusta, jossa ei sanottaisi: ”Hamas saa kaiken ja Israel hukkuu mereen.” Mutta jossain mieleni takana, seuraavan kirjani idean ja uuden espresson himon takana, oli pieni toivon kipinä, joka sanoi: ”Ehkä, vain ehkä, tällä kertaa taistelut loppuvat.” 27-vuotiaan ylikersantti Yona Efraim Feldbaumin viisi nuorta lasta, jotka ovat nyt isättömiä, voivat todistaa, kuinka naurettava ajatus se oli.

Mutta odottakaa, nyt tulitauko on palannut eilisestä lähtien! Onko nyt vihdoin rauhan aika? Ei tietenkään. Olen pahoillani, mutta Trumpin hallinnon esittämä 20-kohtainen suunnitelma on vitsi. Vaikka Hamas on suostunut siihen, se ei koskaan pane sitä täysimääräisesti täytäntöön. Se ei koskaan luovu aseistaan, kuten sopimus edellyttää. Se ei koskaan vapaaehtoisesti luovu vallasta, kuten suunnitelma määrää.

Ainoa toivoni on ymmärrykseni siitä, että sekä pääministeri Benjamin Netanyahu että presidentti Donald Trump pelaavat shakkia, kun taas muut Lähi-idän maat yhä yrittävät selvittää, kummalle puolelle lautaa niiden pitäisi asettaa nappulansa. Qatarin, Egyptin, Turkin ja muiden muslimimaiden painostuksesta Hamas pakotettiin allekirjoittamaan sopimus, jota se ei ole luonteeltaan kykenevä noudattamaan. Kun terroristit väistämättä rikkovat sopimuksen ja Israel vastaa voimakkailla toimenpiteillä, nämä muut maat joutuvat kritisoimaan Hamasia siitä, että se ei noudata sopimusta, jonka ne itse ovat auttaneet neuvottelemaan.

Jos näin todella tapahtuu, haluan nousta seisomaan ja antaa presidentille ja pääministerille kunnioittavan hitaat aplodit. Jos sen sijaan jompi kumpi heistä todella uskoo, että tämä 20-kohtainen suunnitelma johtaisi rauhaan, aion vain jäädä istumaan ja pudistella päätäni pettyneenä.

Tulitauko, tulitus, tulitauko

Kuten edellä mainitsin, olemme palanneet tulitaukoon eilen. Viime viikolla kerroin, kuinka Hamas hiipi Israelin keltaisiin vyöhykkeisiin Gazassa valmistellakseen hyökkäyksiä IDF-joukkoja vastaan. Hyökkäykset alkoivat, ja useita IDF-sotilaita kuoli ja muita haavoittui. Israel vastasi kostolla, kuten sillä oli oikeus tehdä sekä sopimuksen ehtojen että moraalin vuoksi.

Yona Feldbaumin kuoleman jälkeen yli 100 terroristia tapettiin 14 tunnin aikana tehdyissä ilmaiskuissa. Lisäksi iskujen kohteina olivat tarkkailupisteet, aseiden tuotantovarastot, laukaisupisteet, maanalaiset tunnelit ja kranaatinheitinpisteet.

Presidentti Trump tuki Israelin vastaiskua sanoen: ”He surmasivat israelilaisen sotilaan. Joten israelilaiset iskivät takaisin, ja heidän pitikin iskeä takaisin.” Olemme nyt palanneet tulitauon tilaan. Katsotaan, kuinka kauan Hamas antaa sen kestää.

Lähi-idän suurempi kuva

Kun Trump vahvisti Israelin oikeuden kostaa Hamasille, hän lisäsi erittäin tärkeän lauseen, joka saattoi helposti jäädä huomaamatta. Hän sanoi: ”Teidän on ymmärrettävä, että Hamas on hyvin pieni osa Lähi-idän rauhaa, ja heidän on käyttäydyttävä kunnolla.” Useimmat ihmiset uskovat, että tämä riita koskee vain Israelia ja Hamasia, mutta kyse on todellisuudessa paljon enemmän.

Intian, Lähi-idän ja Euroopan välinen talouskäytävä (IMEC) on visionäärinen suunnitelma, joka mullistaa kaupan Intian ja Euroopan välillä. Pohjimmiltaan se on kauppareitti, joka alkaa Intiasta ja ylittää Arabianmeren Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin. Sieltä se jatkuu rautatie- ja/tai maantiekuljetuksena Saudi-Arabian ja Jordanian kautta Israeliin, jossa se saapuu Haifaan. Siellä tavarat lastataan laivoihin ja kuljetetaan Eurooppaan. Tämän menetelmän avulla kuljetusten nopeus Intian ja lännen välillä kasvaa 40 prosenttia.

Tämä uusi kuljetusjärjestelmä on lopullinen tavoite, ja se on taloudellinen siunaus kaikille mukana oleville maille. Hamasin on ymmärrettävä, että jos se millään tavalla häiritsee tämän ehdotetun reitin rakentamista ja toimintaa, maat varmistavat sen olemassaolon lopettamisen. Kun seuraa rahavirtoja Euroopassa ja Lähi-idässä, Gazan terroristit ovat yhtälön väärällä puolella.

Hezbollahin on lähdettävä

Libanonin hallituksella on kiire pelastaa maansa. Samalla kun Israel suorittaa ilmaiskuja Hezbollahia vastaan etelässä, Iran aseistaa terroristiryhmää pohjoisessa, jotta se voi lopulta siirtyä etelään Israelin rajalle. Valitettavasti Libanonin hallitus on sotilaallisesti heikko, jopa siinä määrin, että sen räjähteet ovat loppumassa sen pyrkiessä räjäyttämään Hizbollahin asekätköt. Maa on käännekohdassa, jossa se joko vapautuu Hizbollahin otteesta tai taipuu sen alle. Jos Libanonin johto ei lopeta terroristien otetta maastaan, muut maat joutuvat puuttumaan asiaan.

Valitettavasti suurin osa Hizbollahin tuhoamisesta jää Israelin armeijan vastuulle.

Yöllä IDF:n joukot hiipivät Libanoniin ja etenivät noin kilometrin verran rajan yli Blidan kylään. Siellä syntyi tulitaistelu, jossa yksi Hizbollahin jäsen sai surmansa. Joukot vetäytyivät sitten takaisin Israeliin.

Vastauksena Libanonin presidentti Joseph Aoun sanoi: ”Olen antanut armeijallemme käskyn vastustaa kaikkia Israelin hyökkäyksiä etelän vapautetuille alueille maamme ja kansalaistemme suojelemiseksi.” IDF:n mukaan epäilty havaittiin Hizbollahin käyttämässä rakennuksessa, ja joukot ryhtyivät pidättämään häntä. Tulitaistelu puhkesi, ja kohde kuoli. Seuraamme, eskaloituuko tämä tapaus.

Punaisen Ristin petturuus

Israelin puolustusministeri Yisrael Katz on allekirjoittanut määräyksen, joka kieltää Punaisen Ristin vierailut israelilaisissa vankiloissa pidettävien terroristien luona. Ennen kuin kukaan alkaa syyttää pahoja juutalaisia ja heidän kansanmurha-tapojaan, haluan muistuttaa teitä UNRWA:sta. Yhdistyneiden Kansakuntien Lähi-idän palestiinalaispakolaisten avustus- ja työjärjestö (UNRWA) on virasto, joka perustettiin vuonna 1949 auttamaan kotiseudultaan siirtymään joutuneita pakolaisia. Ajan myötä UNRWA on saastunut liberaalista ideologiasta, vääristyneestä myötätunnosta ja antisemitismistä. Lokakuun 7. päivän verilöylyn jälkeen paljastui, kuinka laajasti se on avustanut ja auttanut Hamasia.

Jos tänään laittaisi tusina UNRWA:n työntekijää ja tusina Punaisen Ristin työntekijää samaan huoneeseen, en usko, että pystyisi erottamaan heitä toisistaan. Lähes kaikki näyttävät omaksuneen saman kieroutuneen ideologian. Aivan kuten UNRWA kätki panttivankeja ja suojeli terroristeja, Punainen Risti on tullut vastuulliseksi tiedustelutietojen vuotamisesta ja muuttunut Hamasin viestinnän ja suunnittelun salaiseksi kanavaksi.

Katz vahvisti tämän sanomalla: ”Minulle esitetyt mielipiteet osoittavat kiistattomasti, että Punaisen Ristin vierailut vankiloissa olevien terroristien luona vahingoittavat vakavasti valtion turvallisuutta. Valtion ja kansalaistemme turvallisuus on ensisijainen.”

Konservatiivisen antisemitismin nousu

On odotettavissa, että vasemmistossa kohdataan Israelin vastaisia, islamistisia mielipiteitä. Viimeisten kuuden kuukauden aikana tämä asenne on kuitenkin levinnyt räjähdysmäisesti oikeistoon ja jopa kirkkoon. Huolestuttavinta on Tucker Carlsonin vaikutus, joka on nousemassa merkittävään asemaan edesmenneen Charlie Kirkin TPUSA-liikkeessä. Äskettäin Carlson ilmaisi haastattelussa kiihkeän antisemitistin Nick Fuentesin kanssa inhonsa kristittyjä sionisteja, Israelin valtiota tukevia uskovia kohtaan, sanoen, että hän inhoaa heitä ”enemmän kuin ketään muuta”.

Tämä vastenmielisyys raamatullista näkemystä Israelista kohtaan oli täysin vastakkainen Charlie Kirkin näkemykselle, joka oli loppuun asti Israelin vakaumuksellinen ystävä – huolimatta siitä, mitä Candace Owensin kaltaiset sekopäiset kommentaattorit saattavat sanoa. On huolestuttavaa, että Carlsonin vaikutusvalta kasvaa organisaatiossa, jolla on niin suuri vaikutus nuoriin aikuisiin heidän muokatessaan geopoliittisia ja raamatullisia näkemyksiään.

Steve Bannon on toinen erittäin konservatiivinen kommentaattori, joka on selvästi ilmaissut anti-Israel-näkemyksensä. Tyytymättömänä epäuskottavaan kahden valtion ratkaisuun, hän on esittänyt typerän ehdotuksen kolmen valtion ratkaisusta, jossa maa jaettaisiin israelilaisten, palestiinalaisten ja Jerusalemiin sijoitettavan ”kristillisen valtion” kesken. Hänen ehdotuksensa olisi naurettava, ellei hänellä olisi niin laajaa tukea oikeistossa, mukaan lukien monet kirkossa.

Raamatun todellisten seuraajien on oltava tietoisia kuuntelemansa henkilöiden näkemyksistä, jotta he eivät luiskahda harhaoppien pehmeään kiehuvaan kattilaan.

Todellinen kansanmurha

18 kuukauden ajan Rapid Support Forces (RSF) -miliisi piiritti Sudanin hallituksen hallitsemaa El Fasherin kaupunkia. Tällä viikolla RSF murtautui läpi ja seurauksena oli verilöyly. Kahden päivän aikana vähintään 2 500 siviiliä surmattiin. Kuvat, joista osa julkaistiin Telegram-kanavallani, olivat kauhistuttavia.

Jo ennen tätä tapahtumaa Sudanin sodan seuraukset olivat olleet tuhoisat. 25 miljoonaa ihmistä näkee nälkää, 522 000 lasta on kuollut aliravitsemukseen, 14 miljoonaa ihmistä on joutunut pakolaisiksi ja kymmeniä tuhansia on murhattu, poltettu elävältä, hirtetty, raiskattu tai silvottu elävältä.

Tämän jatkuvan katastrofin tarvikkeet tulevat kaukaa. RSF-miliisia tukevat Saudi-Arabia ja Arabiemiirikunnat. Iran toimittaa tarvikkeita hallituksen joukoille. Myös Venäjä on mukana tukemassa sitä, joka kulloinkin näyttää olevan voitolla.

Kun kaikki tämä todellinen etninen puhdistus on käynnissä, missä ovat protestit? Missä on Greta Thunberg? Missä on media? Missä olet, Tucker Carlson? Teitä ei näy missään. Tällaista on kansanmurha, ei taistelukentillä, joilla siviilejä varoitetaan etukäteen pakenemaan ennen kuin armeija saapuu etsimään väestön sekaan sulautuneita terroristeja. Ei alueilla, joilla hyökkäävä armeija luo turvallisia alueita, joille viattomat voivat tulla hakemaan ruokaa, vettä ja lääketieteellistä hoitoa. Mutta antisemitisteille tärkeää on vain Israel, ei joukko ihmisiä jossain Afrikan keskellä ei-mitään. Kuten aina näiden ihmisten kanssa, jos ei ole juutalaisia, ei ole uutisia.