Hamas hylkää aseistariisunnan – vaatii Israelin vetäytymistä ehdoksi
Terroristijärjestö on jälleen kerran osoittanut, ettei se ole valmis luopumaan vapaaehtoisesti sotilaallisesta voimastaan – ja asettaa ehtoja, jotka tekevät poliittisen läpimurron tällä hetkellä mahdottomaksi.
Dov Eilon 5. huhtikuuta 2026
Iranin vastainen sota ja yhteenotot Hizbollahin kanssa Libanonissa ovat viime aikoina työntäneet Gazan alueen jonkin verran pois valokeilasta. Otsikoiden takana konfliktin keskeinen poliittinen kysymys kuitenkin kehittyy siellä edelleen – ja se on edelleen ratkaisematta.
Hamas on tehnyt selväksi, ettei se ole halukas hyväksymään mitään todellista demilitarisointia. Keskusteluissa kansainvälisten sovittelijoiden kanssa terroristijärjestö on sitonut mahdollisen aseistariisunnan yhteen keskeiseen ehtoon: Israelin on ensin vetäydyttävä kokonaan Gazan alueelta.
Mediatietojen mukaan tämä kanta esitettiin äskettäin Kairossa käydyissä keskusteluissa egyptiläisille ja qatarilaisille sovittelijoille. Näin tehdessään Hamas vastaa virallisesti ensimmäistä kertaa kansainväliseen ehdotukseen, joka kaavailee asteittaista aseistariisuntaa vastineeksi Gazan alueen poliittisista ja taloudellisista tulevaisuudennäkymistä.
Mutta juuri tämän lähestymistavan järjestö hylkää. Sen näkökulmasta aseiden luovuttamisesta voidaan keskustella vasta, kun Israel lopettaa kaiken sotilaallisen toiminnan, vetäytyy kokonaan ja panee täysimääräisesti täytäntöön kaikki mahdollisen tulitauon ehdot.
Näin tehdessään Hamas asettaa ehtoja, jotka ovat ristiriidassa kansainvälisen lähestymistavan ytimen kanssa. Israelin näkökulmasta järjestys on selvä: ensin terroristijärjestön aseistariisunta, sitten mahdollinen vetäytyminen. Vetäytyminen ilman edeltävää demilitarisointia merkitsisi edellytysten luomista uudelle uudelleenaseistautumiselle ja tuleville iskuille.
Kantakohdat tuskin voisivat olla kauempana toisistaan. Samalla kun kansainväliset toimijat yrittävät käynnistää asteittaisen poliittisen prosessin, Hamas vaatii skenaariota, joka käytännössä mahdollistaisi sen sotilaallisten rakenteiden säilyttämisen – ainakin Israelin täydelliseen vetäytymiseen asti.
Tämä tekee jälleen kerran selväksi, miksi niin monet aloitteet ovat epäonnistuneet tähän mennessä: Hamasille sen aseet eivät ole neuvoteltavissa oleva yksityiskohta, vaan osa sen olemassaoloa.
Hamasin johtavat hahmot, kuten Khaled Mashal ja Musa Abu Marzuk, ovat viime kuukausina hylänneet Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ehdottaman suunnitelman keskeiset elementit, erityisesti aseistariisuntavaatimuksen – vaikka järjestö oli alun perin hyväksynyt ehdotuksen lokakuussa.
Mashal ilmaisi myös Hamasin kannan julkisesti. Israelin vastaisessa konferenssissa Istanbulissa joulukuun alussa hän julisti: "Vastarinta ja sen aseet ovat kansakunnan kunnia ja ylpeys."
Ilman sotilaallista voimaa Hamas vaarantaisi paitsi valtansa Gazan kaistalla, myös väitteensä olla johtava voima "vastarinnassa".
Israelille tämä on kuitenkin juuri keskeinen kysymys. Viime vuosien kokemusten jälkeen Hamasin aseistariisuntaa pidetään pitkän aikavälin vakauden edellytyksenä. Jerusalemin näkökulmasta skenaario, jossa järjestö pysyy aseistettuna Israelin joukkojen vetäytyessä, ei tule kysymykseenkään.
Tätä taustaa vasten diplomaattinen läpimurto näyttää tällä hetkellä erittäin epärealistiselta. Neuvottelut jatkuvat, mutta peruskysymys on edelleen ratkaisematta: kuka toimii ensin – ja millä hinnalla?