Kaksi ja puoli viikkoa sotaa Iranin kanssa: Ratkaisunaika lähestyy.
Katsaus siihen, miten Israel ja Yhdysvallat painostavat Teheranin hallintoa – samaan aikaan kun uusi juutalaisia vastaan suunnattu terroririntama avautuu maailmanlaajuisesti.
Yossi Aloni 17. maaliskuuta 2026
Israelin ja Iranin välinen sota on astunut ratkaisevaan vaiheeseen. Sotilaallisesti kampanja näyttää saavuttavan huippunsa, mutta strategisesti sota laajenee yhä enemmän Lähi-idän sotanäyttämöiden ulkopuolelle. Samalla kun Israel ja Yhdysvallat yrittävät työntää Iranin hallintoa äärirajoille sekä sotilaallisesti että poliittisesti, avautuu samanaikaisesti uusi ja hälyttävä rintama: terrori juutalaisia ja israelilaisia vastaan maailmanlaajuisesti. Lähiviikot voivat ratkaista, selviääkö Teheranin hallinto vai muuttuuko voimatasapaino koko Lähi-idässä pysyvästi. Puolustusministeri Israel Katzin kehotus Iranin kansalle mennä kaduille ja syrjäyttää hallinto heijastaa uutta arviota Jerusalemin tilanteesta. Israelissa oletetaan, että Teheranin hallinto on merkittävästi heikentynyt. Samalla turvallisuuspiireissä myönnetään, ettei ole varmaa, romahtaako Iranin islamilainen tasavalta tässä nykyisessä kierroksessa.
Sen sijaan pääministeri Benjamin Netanjahun ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin strategia keskittyy kahteen tavoitteeseen. Sen lisäksi, että hallintoa heikennetään äärirajoille, jotta voidaan luoda edellytykset poliittiselle muutokselle sisältäpäin, tavoitteena on purkaa Iranin sotakoneisto.
Israelin sotilaslähteiden mukaan viime viikkojen operatiiviset onnistumiset ovat paljon merkittävämpiä kuin päivittäiset raportit antavat ymmärtää. Iranin ohjusjärjestelmä on kärsinyt raskaita iskuja, satoja laukaisualustoja on tuhottu tai tehty vaarattomiksi, ja laukaisujärjestelmä – yksi Iranin strategian pilareista – on tuhoutunut dramaattisesti. Lisäksi ohjusten tuotantolaitoksiin, ydinlaitoksiin ja komentokeskuksiin on osuttu. Israelin arvioiden mukaan noin 90 prosenttiin laukaisualustoista on osuttu. Israelin tavoitteena on nostaa tämä onnistumisaste 95 prosenttiin, jotta talous voisi sitten palata eräänlaiseen "hätätilanteeseen".
Sodan nykyinen vaihe ei enää keskity pelkästään dramaattisiin toimiin, kuten korkean tason virkamiesten eliminointiin. Siitä on kehittynyt järjestelmällinen operaatio, jolla pyritään purkamaan hallinnon keskeiset resurssit: puolustusteollisuus, komento- ja valvontakoneisto sekä valtamekanismit, jotka mahdollistavat Iranin alueellisen vahvuuden heijastamisen. Strategisena tavoitteena on, että nykyinen hallinto, vaikka se selviäisikin poliittisesti, ei enää kykene aiheuttamaan samaa uhkaa kuin ennen.
Sisäinen rintama ja globaali terrori
Sotilaallisten tavoitteiden lisäksi kampanjalla on tarkoitus vaikuttaa myös Iranin sisäiseen areenaan. Viimeaikaiset iskut keskittyvät hallinnon tukahduttamismekanismien, erityisesti vallankumouskaartin ja Basij-miliisin, heikentämiseen. Nämä ovat joukkoja, jotka murskaavat mielenosoitukset ja estävät Iranin väestöä nousemasta kapinaan. Israelin ja Yhdysvaltojen laskelma on yksinkertainen: jos tukahduttamiskoneisto heikkenee, väestön pelko voidaan murtaa ja kaduista voi tulla todellinen päätöksentekopaikka. Tästä syystä Katzin kehotus ei ole pelkkää propagandaa. Se heijastaa arviota siitä, että hallinto on tänään haavoittuvempi kuin sodan alussa. Se, että tämä kehotus ei tullut henkilökohtaisesti Netanjahulta tai Trumpilta, viittaa kuitenkin siihen, että kyseessä on todennäköisesti oikeudenkäynti. Kumpikaan valtiomies ei halua julkisesti sitoutua kansannousun skenaarioon ennen kuin on selvää, onko tällainen kansannousu todella mahdollista.
Suoran taistelun rinnalla avautuu nyt toinen rintama: koordinoitujen terrori-iskujen aalto juutalaisia ja israelilaisia vastaan maailmanlaajuisesti. Korkean tason israelilaislähteet raportoivat, että sodan alusta lähtien Iran on luopunut kaikista estoistaan ja tekee massiivisia ponnisteluja salamurhien suorittamiseksi ulkomailla osana kampanjaansa. ”Hyökkäysyritysten määrä on järjetön, ja yhtä suuri on myös niiden estäminen”, lähteiden mukaan. Viime päivinä useita yrityksiä on estetty. Arvioiden mukaan Iran aktivoi terroristiverkostoja samanaikaisesti useilla mantereilla, Etelä- ja Pohjois-Amerikasta Euroopan ja Afrikan kautta Lähi-itään.
Israelin kansallinen turvallisuusneuvosto antoi poikkeuksellisen varoituksen, jossa todettiin, että operaatio ”Karjuva leijona” (hepreaksi: ”Sha’agat Ha-Ari”) alkamisen jälkeen terrori-iskujen motiivi juutalaisia ja israelilaisia kohteita vastaan on lisääntynyt merkittävästi. Nämä varoitukset eivät ole pelkästään teoreettisia. Viime viikolla on ollut useita turvallisuusvälikohtauksia. Synagogissa ammuttiin laukauksia Toronton alueella Kanadassa, epäiltyjä pidätettiin synagogien lähellä Norjassa. Euroopassa oli iskuja, mukaan lukien hyökkäys juutalaiseen kouluun Amsterdamissa ja tuhopolttoyritys synagogassa Rotterdamissa. Yhdysvalloissa Michiganissa estettiin vakava välikohtaus, kun turvallisuusjoukot ampuivat hyökkääjää kohti, joka yritti ajaa ajoneuvolla "Temple Israel" -synagogaan.
Järjestäytyneen terrorin lisäksi sota johtaa myös antisemitismin jyrkkään kasvuun. Campaign Against Antisemitism -järjestön tietojen mukaan pelkästään viime viikolla dokumentoitiin yli sata tapausta. Sodan alusta lähtien antisemitististen tapausten määrä maailmanlaajuisesti on noussut 34 prosenttia.
Hallinnon kohtalo ja Yhdysvaltojen rooli
Sotilaallisista menestyksistä huolimatta kysymys on edelleen avoin: Onko Iranin kansa todella valmis nousemaan hallintoa vastaan? Kansainvälisen median raportit maalaavat monimutkaisen kuvan. Vaikka jotkut iranilaiset aluksi toivoivat hallinnon kaatumista, monet pelkäävät nyt – maan vahinkojen vuoksi – skenaariota, jossa Iranista tulee tuhottu valtio. On jopa merkkejä heräävästä kansallisesta tunteesta, joka on saanut osan väestöstä kokoontumaan valtion, ellei jopa hallinnon, taakse.
Merkittävä askel otettiin maaliskuun puolivälissä Yhdysvaltojen hyökkäysten myötä. Yhdysvallat iski ensimmäistä kertaa Iranin öljysaarelle Khargiin Persianlahdella, jota pidetään Iranin talouden kruununjalokivenä. Amerikkalaiset eivät osuneet itse öljyinfrastruktuuriin, vaan sotilaskohteisiin; viesti on kuitenkin selvä: "Jos ette antaudu, tuhoamme kykynne tuottaa öljyä – kuolinisku Iranin taloudelle."
Presidentti Trump kirjoitti puheenvuorossaan: ”Aseemme ovat vahvimmat ja kehittyneimmät, mitä maailma on koskaan nähnyt. Olen säädyllisyyden nimissä päättänyt olla tuhoamatta koko saaren öljyinfrastruktuuria. Jos Iran tai joku muu kuitenkin yrittää estää vapaata merenkulkua Hormuzinsalmessa, harkitsen tätä päätöstä välittömästi uudelleen.” Hän lisäsi: ”Iranin armeijan olisi viisasta laskea aseensa ja pelastaa se, mitä tästä maasta on jäljellä – eikä se ole paljon.”
Tilanne Libanonissa ja sodan luvut
Libanonissa on ilmeinen vakava eskaloituminen. Sodan alusta lähtien Hizbollah on ampunut yli 1 000 rakettia Israeliin. Samalla kun Israelin armeija valmistelee laajaa maaoperaatiota, on olemassa amerikkalais-ranskalainen aloite Israelin ja Libanonin hallituksen välisistä suorista neuvotteluista Hizbollahin aseistariisunnasta. Israel on taipuvainen suostumaan neuvotteluihin, mutta ei odoteta, että tämä pysäyttäisi sotilaalliset suunnitelmat Hizbollahia vastaan.
On epävarmaa, päättyykö sota pian. Vaikka amerikkalaiset uskovat välittömään antautumiseen, Israel on skeptisempi: Iran on valmistautunut tähän hetkeen vuosikymmeniä ja voisi käydä kulutussotaa syvällä maanalaisissa laitoksissa. Lisäksi Iranin uraanivarastojen ongelma on edelleen ratkaisematta. Maalla on 450 kiloa 60-prosenttisesti rikastettua uraania. Yksi asia on kuitenkin varma, kuten Trump asian ilmaisi: Iranin suunnitelmat Lähi-idän hallitsemiseksi ja Israelin tuhoamiseksi ovat kuolleet.