Israelin strategia Iranin sodassa
Katsaus Israelin sotilasoperaation suunnitteluun, tavoitteisiin ja kulkuun Iranin hallintoa vastaan.
Israel Todayn toimituskunta 16. maaliskuuta 2026
Operaation alkua edeltävinä kuukausina Israelin armeija valmistautui intensiivisesti mahdolliseen yhteenottoon Iranin kanssa. Israelin sotilastiedusteluosasto yhdisti yksiköitään ja hyödynsi aiemmista Teheranin kanssa käydyistä yhteenotoista saatuja kokemuksia. Israelin johto oletti alusta alkaen, että Iran oli vastustaja, jolla oli huomattavia sotilaallisia voimavaroja, joita ei pidä aliarvioida. Operaatio perustuu yksityiskohtaiseen ja pitkään valmisteltuun suunnitelmaan, johon osallistui tuhansia sotilaita ja reserviläisiä tiedustelupalvelusta, ilmavoimista ja muista yksiköistä. Suuri osa tällä hetkellä hyökkäyksen kohteena olevista kohteista tunnistettiin vasta edellisen operaation jälkeen kesäkuussa 2025. Kohdepankki on vuosien tiedustelun ja analyysin tulos.
Samaan aikaan Libanonin tilannetta seurattiin tarkasti. Vaikka Hizbollah heikkeni merkittävästi operaatio Northern Arrowsissa, sen asevarastoa pidetään edelleen vaarallisena, vaikka – Israelin lausuntojen mukaan – sitä on pienennetty noin 90 prosenttia. Alusta alkaen Israel oletti, että Hizbollah liittyy Iraniin sotilaallisesti sodan sattuessa. Tämän mukaisesti laadittiin operaatiosuunnitelmia, jotka mahdollistavat toiminnan useilla rintamilla samanaikaisesti. Valmistelun keskeinen osa oli myös tiivis yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa. Israelin ja Yhdysvaltojen sotilashenkilöstö synkronoi tilannearvionsa ja tiedustelutietonsa kuukausien ajan.
Yllättävä avausisku
Operaatio alkoi massiivisella yllätyshyökkäyksellä. Iranin kohonneesta valmiustilasta huolimatta Israel onnistui saavuttamaan operatiivisen yllätyksen. Hyökkäyksen tavoitteena oli heikentää merkittävästi ajatolla-hallinnon sotilaallisia kykyjä, vähentää Israeliin kohdistuvaa uhkaa ja samalla luoda olosuhteet, jotka voisivat mahdollistaa pitkäaikaisen muutoksen Iranissa.
Hyökkäys osui lukuisiin Iranin turvallisuuskoneiston korkean tason edustajiin. Tämän mahdollisti harvinainen tilaisuus: Intensiivisen tiedusteluvalvonnan avulla tunnistettiin ajankohta, jolloin useat johtavat päätöksentekijät olivat samanaikaisesti läsnä samoissa paikoissa. Israelin johto käytti hyväkseen myös Iranin vaikeaa sisäpoliittista tilannetta, jolle olivat ominaisia taloudelliset ongelmat ja lisääntyvät protestit.
Iranin sotilaallisen voiman järjestelmällinen tuhoaminen
Nykyvaiheessa operaatio keskittyy Iranin hallinnon keskeisten valtarakenteiden heikentämiseen. Kohteisiin kuuluvat muun muassa päämajat, komentokeskukset, Basij-miliisin tukikohdat ja muut turvallisuuskoneiston tilat, joilla oli keskeinen rooli protestien tukahduttamisessa.
Vain 24 tunnissa Israelin ilmavoimat saavuttivat ilmaherruuden suuressa osassa Iranin ilmatilaa. Israelin lausuntojen mukaan yli 120 tiedustelujärjestelmää ja noin 100 ilmapuolustuslaitteistoa tuhottiin.
Erityistä huomiota kiinnitetään Iranin ohjusjoukkoihin. Operaation ensimmäiset viikot keskittyivät Israeliin kohdistuvien ohjuslaukaisujen määrän vähentämiseen. Israelin armeijan mukaan noin 70 prosenttia Iranin ohjuslaukaisulaitoksista on poistettu käytöstä ja noin 85 prosenttia hallinnon tiedustelukyvystä on neutraloitu. Samaan aikaan Israel kohdistaa iskujaan erityisesti Iranin aseteollisuuteen. Tavoitteena on tuhota koko ohjusten ja muiden asejärjestelmien tuotantoketju. Israelin lausuntojen mukaan Iranin ohjustuotanto on suurelta osin pysähtynyt.
Katso: Operaatio Karjuva leijona: Yli 7 600 iskua iranilaisiin kohteisiin
Lisäksi painetta kohdistuu yhä enemmän ohjusjoukkojen komentorakenteisiin. Korvaaviin päämajoihin sekä komentajien asuntoihin on hyökätty, minkä sanotaan johtaneen Israeliin kohdistuneiden ohjushyökkäysten dramaattiseen vähenemiseen.
Sota ilman määrättyä päättymispäivää
Israelin kuvauksen mukaan operaatio ei ole sidottu määrättyyn aikatauluun, vaan konkreettisiin sotilaallisiin tavoitteisiin. Tehtävä päättyy vasta, kun Iranin erilaiset uhat – ballistisista ohjuksista ydinasekapasiteettiin – on todistettavasti poistettu.
Samaan aikaan Israel seuraa edelleen tarkasti Libanonin ja muiden Lähi-idän osien tapahtumia. Tiedustelu ja armeija olettavat, että Iran saattaa yrittää laajentaa konfliktia muihin alueen maihin. Vaikka Teheran ilmoittaa virallisesti kohdistavansa iskut ensisijaisesti amerikkalaiseen armeijaan, myös siviililaitokset ja taloudellinen infrastruktuuri ovat toistuvasti joutuneet iskujen kohteeksi. Israelin johdolle on siis selvää: nykyinen konflikti ei ole vain sotilaallinen yhteenotto, vaan osa kokonaisvaltaista strategista taistelua Lähi-idän tulevaisuuden järjestyksen puolesta.