Israelin isku Iranin ja Venäjän väliseen huoltokäytävään

Wall Street Journalin julkaiseman raportin mukaan Israelin isku Iranin Kaspianmeren rannalla sijaitsevan Bandar-e Anzalin sataman merivoimainfrastruktuuriin kohdistui tiettävästi tärkeään Iranin ja Venäjän väliseen huoltoreittiin.

Tämä merikuljetusreitti yhdistää venäläisiä ja iranilaisia satamia, ja sitä on käytetty aseiden, lennokkien, ampumatarvikkeiden, öljyn ja elintarvikkeiden kuljettamiseen maiden välillä. Raportin mukaan reitin merkitys on kasvanut Moskovan ja Teheranin välisen sotilaallisen yhteistyön syventyessä.

Lehden mukaan käytävä on ollut keskeisessä roolissa Shahed-droonien kuljettamisessa. Näitä drooneja valmistetaan nykyään sekä Iranissa että Venäjällä. Venäjä on käyttänyt niitä hyökkäyksissä Ukrainan kaupunkeihin, ja Iran on käyttänyt niitä iskuissa, jotka ovat kohdistuneet lentokenttiin, energiainfrastruktuuriin ja Yhdysvaltain asemiin Persianlahdella.

Israelin laivaston entinen komentaja Eliezer Marum kertoi lehdelle, että iskun yhtenä tavoitteena oli hillitä Venäjän salakuljetustoimintaa ja osoittaa Iranin haavoittuvaisuus Kaspianmerellä, jossa sillä ei ole tehokasta meripuolustusta.

Israelin puolustusvoimat ilmoitti 19. maaliskuuta antamassaan lausunnossa, että isku osui Iranin laivaston aluksiin, sataman komentokeskukseen sekä alusten korjaus- ja huoltokäyttöön tarkoitettuun infrastruktuuriin.

Raportissa todettiin myös, että iskulla saattoi olla laajempia taloudellisia vaikutuksia. Koska vehnälähetykset kulkevat samaa Kaspianmeren reittiä pitkin, isku lisäsi raporttien mukaan painetta Iranin elintarvikeketjuun. Se tapahtui myös samana päivänä kuin erillinen isku Iranin Persianlahden South Pars -kaasukentän alueella.

Israel ei ole ottanut vastuuta South Parsin iskusta, joka raporttien mukaan osui kotimaiseen sähköntuotantoon ja lannoitteiden valmistukseen liittyviin maakaasulaitoksiin.

Raportissa siteeratut analyytikot totesivat, että Kaspianmeren operaatio oli merkittävä, mutta se todennäköisesti häiritsisi Iranin ja Venäjän välistä kauppaa vain väliaikaisesti.

Venäjän ulkoministeriö tuomitsi iskun ja totesi sen vahingoittavan Venäjän taloudellisia etuja. Ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova sanoi, että Bandar-e Anzali, Kaspianmeren suurin satama, on tärkeä kauppa- ja logistiikkakeskus, jota käytetään tukemaan Venäjän ja Iranin välistä kauppaa, mukaan lukien elintarviketoimitukset.

Moskovan ja Teheranin väliset sotilaalliset ja taloudelliset siteet ovat vahvistuneet voimakkaasti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2023. Iranilaisia Shahed-drooneja oli jo tunnistettu venäläisissä iskuissa kuukausia aiemmin, sodan lievemmässä vaiheessa.

Tämä liittoutuma virallistettiin edelleen 17. tammikuuta 2025, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Iranin presidentti Masoud Pezeshkian allekirjoittivat kattavan strategisen kumppanuussopimuksen, joka kattaa puolustuksen, terrorismin torjunnan, energian, rahoituksen, liikenteen, teollisuuden, maatalouden, kulttuurin, tieteen ja teknologian.

Raportti:

Israelin isku Kaspianmeren satamaan kohdistui Iranin ja Venäjän väliseen huoltokäytävään

Bandar-e Anzalin iskun tarkoituksena oli tiettävästi häiritä tärkeää merireittiä, jota käytetään aseiden, lennokkien, öljyn ja kauppatavaroiden kuljettamiseen Teheranin ja Moskovan välillä.