Herzog yhdistää Lähi-idän rauhan Iranin vastustamiseen

Ramadanin yhteydessä muslimimaailmalle osoittamassaan viestissä Herzog kehotti syventämään yhteistyötä Israelin kanssa.

Ryan Jones 24.2.2026

Presidentti Isaac Herzog käytti Jerusalemin presidentinresidenssissä järjestettyä ramadanin iftar-illallista tilaisuutena esittää selkeän alueellisen näkemyksen: Abrahamin sopimukset eivät ole kertaluonteinen diplomaattinen saavutus, vaan toimintamalli – ja niiden laajentaminen on kaikkien etu. Hän korosti, että edellytyksenä on strateginen yhtenäisyys Irania vastaan.

”Kehotan vahvistamaan Abrahamin sopimusten asemaa kaikilla aloilla”, Herzog sanoi ja kehotti syvempään yhteistyöhön sekä ilmaisi toivovansa, että lisää maita liittyisi mukaan. Hän kuitenkin yhdisti optimismin kovan linjan kanssa: rauha ja vauraus ovat ”ulottuvillamme” vain, jos alue ”seisoo yhtenäisenä terrorin tekijöitä, erityisesti Teherania, vastaan”.

Ympäristöllä oli merkitystä. Vuosittainen iftar-ateria – joka merkitsee ramadanin paaston päättymistä – toi yhteen diplomaatteja, uskonnollisia vaikuttajia ja johtajia arabialais-israelilaisesta yhteiskunnasta. Osallistujien joukossa oli tiettävästi edustajia Yhdistyneistä arabiemiirikunnista ja Bahrainista, suurlähettiläitä Azerbaidžanista, Kazakstanista, Uzbekistanista, Norsunluurannikolta ja Tansaniasta sekä diplomaattisia edustajia Tšadista ja Nigeriasta ja YK:n Lähi-idän erityislähettiläs.

Herzog sanoi, että suhteiden normalisoinnilla Israelin kanssa on voima aiheuttaa sivilisaation uudelleenjärjestely. ”Juutalaisuuden ja islamin yhteiset abrahamilaiset juuret”, hän sanoi, muodostavat perustan Israelin ja muslimienemmistöisten maiden välisille suhteille.

Tämä ajatus, vaikka se onkin yleinen Israelissa, sivuuttaa islamilaisen opin, jonka mukaan islam korvaa juutalaisuuden ja Jumalan liiton Israelin kanssa, ja juutalaiset ovat esteenä lopulliselle lunastukselle. Usko siihen, että näiden kahden uskonnon ”yhteiset abrahamilaiset juuret” ovat perustana rinnakkaiselolle, on verrattu ajatukseen, että juutalaiskansalla voisi koskaan olla myönteisiä suhteita kristillisiin yhteisöihin, jotka perustuvat korvausteologian opetuksiin.

Vaikka rinnakkaiselon uskonnollinen perusta ei olekaan niin vankka kuin jotkut haluaisivat ajatella, Israel väittää, että yhteistyö on nykyään mahdollista niiden kanssa, jotka keskittyvät yhteisiin etuihin. Erityisesti viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että alueen lähitulevaisuus ei ole enää palestiinalaisten veto-oikeuden panttivankina eikä vanhan fantasian, jonka mukaan palestiinalaisliikkeen edustama torjuntapolitiikka voidaan palkita maltillisuudella. Sen sijaan yhteiset edut – turvallisuus, kauppa, energia, teknologia, vakaus – luovat kestävän perustan yhteistyölle. Tämä pätee, jos Iranin hallinto ja sen häiritsevä välittäjäverkosto saadaan hillittyä.

Herzog liitti nykytilanteen myös Yhdysvaltojen johtajuuteen ja kuvaili alueen olevan uuden aikakauden kynnyksellä, jota ”johtavat” presidentti Donald Trumpin rauhanponnistelut. Olipa samaa mieltä tästä näkökulmasta tai ei, viesti oli selkeä: Washingtonin asenteella on merkitystä, samoin kuin alueen linjauksella sen suhteen.

Herzog päätti puheensa pehmeämmällä, symbolisella vetoomuksella läsnäolijoille: osoittamaan, että ”Aabrahamin lasten välillä ei ole vihaa”, ja rakentamaan monimuotoisen alueellisen mallin, jota muut voivat seurata.