Päätöslauselma 2803 ja ”Kattava suunnitelma Gazan konfliktin lopettamiseksi”

(Jerusalem Center for Security and Foreign Affairs)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2803 (2025), joka hyväksyttiin 17. marraskuuta 2025, edustaa vakavaa yritystä uudistaa hallinto-, turvallisuus- ja jälleenrakennusmekanismeja Gazan alueella.

Päätöslauselma, joka esitettiin yhdessä presidentti Donald J. Trumpin 29. syyskuuta 2025 esittämän ”Kattavan suunnitelman Gazan konfliktin lopettamiseksi” kanssa ja joka perustuu siihen, tukee monitasoista kehystä, johon kuuluu ennennäkemätön rauhanneuvosto (BoP), kansainvälinen vakautusjoukko (ISF) ja siirtymäkauden teknokraattinen palestiinalainen hallintorakenne.

1. Päätöksen oikeudellinen luonne ja VII luvun elementit

Vaikka päätöslauselmassa 2803 ei viitata YK:n peruskirjan VII lukuun, sen sanamuoto sisältää VII luvun päätöksiin liittyviä elementtejä. Päätöslauselman operatiivisessa osassa todetaan, että Gazan tilanne ”uhkaa alueellista rauhaa ja turvallisuutta”, mikä heijastaa 39 artiklan terminologiaa ja osoittaa, että turvallisuusneuvosto pitää tilannetta kansainvälisen rauhan uhkana.

Koska neuvosto ei kuitenkaan nimenomaisesti mainitse, että päätöslauselma on hyväksytty VII luvun nojalla, se välttää sitovien täytäntöönpanotoimenpiteiden asettamisen. Keskeiset operatiiviset verbit – kuten ”tukee” ja ”kehottaa” – osoittavat lisäksi, että päätöslauselman velvoitteet ovat suurelta osin suosituksia eivätkä pakollisia.

Oikeudellisesti tämä huolellisesti punnittu kielenkäyttö luo harmaan alueen:

Se vahvistaa suunnitelman poliittista auktoriteettia.
Se antaa turvallisuusneuvoston tukea sille.
Silti se pidättää VII luvun pakottavan painoarvon.

Tämä epäselvyys antaa valtioille mahdollisuuden vedota YK:n legitiimiyteen osallistuakseen, mutta estää samalla neuvostoa ja YK:ta ottamasta suoraa vastuuta täytäntöönpanosta tai valvonnasta.

2. Kattavan suunnitelman hyväksyminen: laajuus ja rajoitukset

Neuvosto ”hyväksyy” kattavan suunnitelman sen sijaan, että ”ottaa sen käyttöön”. Tämä ero on olennainen. Hyväksyminen tunnustaa suunnitelman olemassaolon ja tukee sen tavoitteita, mutta:

Se ei muuta suunnitelmaa YK:n välineeksi.
Se ei anna YK:lle operatiivista valtaa suunnitelman täytäntöönpanossa.

Kattava suunnitelma on siis poliittisesti vahvistettu, mutta sitä ei ole sisällytetty juridisesti YK:n institutionaaliseen rakenteeseen. Yhdysvallat, joka toimii jonkinlaisessa löyhässä yhteistyössä Qatarin, Egyptin ja Turkin kanssa, on edelleen tärkein diplomaattinen vaikuttaja.

Tämä ero vaikuttaa suoraan:

rauhanneuvoston juridiseen toimivaltaan
Gazassa toimivien YK:n virastojen asemaan ja velvollisuuksiin
tulevien poliittisten neuvottelujen asemaan

3. Rauhanneuvosto: uusi kansainvälinen hallintomekanismi

Päätöslauselmassa suhtaudutaan myönteisesti rauhanneuvoston perustamiseen ja sille annetaan ”kansainvälinen oikeushenkilöllisyys” – termi, joka yleisesti liitetään kansainvälisiin järjestöihin, mutta jota ei määritellä päätöslauselmassa.

Tämä herättää kysymyksiä:

Onko rauhanneuvosto tarkoitettu itsenäiseksi kansainväliseksi järjestöksi?
Mitkä sopimukset tai välineet antavat sille oikeushenkilöllisyyden?
Mitkä ”asiaankuuluvat kansainväliset oikeusperiaatteet” säätelevät sen toimintaa?

Rauhanturvaamistoimikunnalla on valtuudet valvoa:

- Gazan siirtymäkauden siviilihallintoa
- jälleenrakennusta ja taloudellisia aloitteita
- humanitaarisen avun koordinointia
- operatiivisten yksiköiden perustamista (mukaan lukien elimet, joilla on oma kansainvälinen oikeushenkilöllisyys)

On tärkeää huomata, että BoP ei ole YK:n elin eikä se toimi YK:n alaisuudessa tai rahoituksella. Sen legitiimiys perustuu yksinomaan turvallisuusneuvoston ja sen perustamiseen osallistuneiden valtioiden poliittiseen tukeen.

3.1 Palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden edellytykset

Päätöslauselmaa on laajalti tulkittu väärin – toisinaan tarkoituksellisesti – siten, että se merkitsisi palestiinalaisvaltion implisiittistä tunnustamista. Itse asiassa siinä asetetaan tiukat, monitasoiset edellytykset, jotka kaikki ovat BoP:n arvioitavissa:

Palestiinalaishallinnon uudistusohjelman loppuun saattaminen
Turvallisen ja tehokkaan hallinnon osoittaminen Gazassa
Uudistus toimenpiteiden uskollinen täytäntöönpano
Gazan jälleenrakennuksen edistäminen kansainvälisen valvonnan alaisena

Vasta kun nämä kriteerit on täytetty, BoP voi päättää, onko olemassa edellytykset ”uskottavalle polulle palestiinalaisten itsemääräämisoikeuteen ja valtiolliseen asemaan”.

Ilmaisu ”polku” itsessään korostaa, että ennalta määrättyä tai automaattista lopputulosta ei ole. Päätös on harkinnanvarainen ja riippuu objektiivisista suorituskykykriteereistä.

4. Humanitaarinen apu ja ”aseistetut ryhmät”

Päätöslauselmassa korostetaan, että humanitaarista apua on annettava yhteistyössä BoP:n ja asiaankuuluvien virastojen kanssa, jotta apu ei päädy ”aseistettujen ryhmien” käsiin. YK:n pitkäaikaisessa institutionaalisessa sanastossa vältetään Hamas- ja Islamilainen jihad -terroristiryhmien leimaamista ”terroristijärjestöiksi” ja käytetään sen sijaan kummallista ja kiistanalaista neutraalia termiä ”aseistetut ryhmät”. Tämä kielellinen rajoitus on säilynyt muuttumattomana huolimatta siitä, että päätöslauselmassa tunnustetaan, että tällaiset ryhmät ovat historiallisesti käyttäneet apua väärin ja aseistaneet resursseja.

Vaikka terminologia on poliittisesti herkkä, se paljastaa YK-järjestelmän rakenteelliset rajoitukset ja korostaa ulkoisen valvonnan (BoP, ISF) tarpeellisuutta humanitaaristen operaatioiden eheyden varmistamiseksi.

5. Osallistuvat valtiot ja operatiiviset yksiköt

Päätöslauselmassa valtuutetaan jäsenvaltiot tekemään järjestelyjä ja perustamaan operatiivisia yksiköitä, joita tarvitaan kokonaisvaltaisen suunnitelman toteuttamiseksi. Tämä valtuutus:

vahvistaa osallistumishaluisten valtioiden sisäpoliittista legitiimiyttä
osoittaa YK:n turvallisuusneuvoston tukea, joka lähestyy – mutta ei täysin saavuta – VII luvun valtuuksia
tarjoaa oikeudellisen kehyksen kansainväliselle osallistumiselle, joka on tosiasiassa YK:n ulkopuolinen operaatio

On huomattava, että kaikki operatiiviset yksiköt ovat BoP:n valvonnassa, eivät YK:n valvonnassa. Niiden rahoitus perustuu kokonaan lahjoittajien avustuksiin – ei YK:n budjettiin – mikä erottaa tämän rakenteen entisestään perinteisistä YK:n rauhanturvaoperaatioista.

6. Kansainvälinen vakautusjoukko

Ehkäpä päätöslauselman merkittävimpiä osia on valtuutus perustaa väliaikainen kansainvälinen vakautusjoukko Gazaan. ISF:n on toimittava:

yhtenäisen komennon alaisena
BoP:n hyväksymällä tavalla
yhteistyössä Egyptin ja Israelin kanssa
mutta ei YK:n komennon alaisena

ISF:n mandaatti sisältää:

demilitarisoinnin ja terrorismin infrastruktuurin tuhoamisen tukemisen
Israelin ja Egyptin raja-alueiden turvaamisen
siviilien ja humanitaaristen operaatioiden suojelemisen
tarkastettujen palestiinalaisten poliisivoimien kouluttamisen
humanitaaristen käytävien helpottamisen
BoP:n avustamisen tulitauon valvonnassa

6.1 IDF:n vetäytymisen standardit

Päätöslauselmassa määrätään, että Israelin puolustusvoimat vetäytyvät, kun ISF:n valvonta on vakiintunut, seuraavien seikkojen mukaisesti:

standardit
välitavoitteet
aikataulut

jotka liittyvät nimenomaisesti demilitarisointiin ja joista Israel, ISF, takaajat ja Yhdysvallat ovat sopineet.

Ratkaisevaa on, että päätöslauselmassa todetaan, että Israel voi säilyttää turvallisuusvyöhykkeen läsnäolon, kunnes Gazaa pidetään ”riittävän turvallisena mahdollisilta uusilta terrorismin uhkilta”. Käytännössä vain Israelilla on tiedustelukyvyt, joilla voidaan arvioida tällaisten uhkien jatkuvuutta tai uusiutumista. Jotta ISF voi menestyä, sen johto ja BoP:n on tunnustettava, että Israelin turvallisuusarviot ovat välttämättömiä.

8. Poliittiset ja oikeudelliset vaikutukset

8.1 Israelille

Päätöslauselmassa tunnustetaan Israelin välttämätön rooli sen määrittämisessä, pysyykö Gaza terrorismin uhkana. Se myös varmistaa, että Israel on pakollinen kumppani IDF:n vetäytymisen virstanpylväiden asettamisessa. Päätöslauselman epäselvyys BoP:n ja ISF:n kansainvälisen oikeudellisen toimivallan lähteiden suhteen lisää kuitenkin diplomaattisten kitkojen tai vääristyneiden odotusten riskiä.

8.2 Palestiinalaisille

Päätöslauselmassa vahvistetaan ehdollinen, suorituskykyyn perustuva polku kohti poliittista edistystä. Aikaisemmista diplomaattisista puitteista poiketen palestiinalaisvaltion perustaminen on nimenomaisesti sidottu seuraaviin seikkoihin:

hallinnon uudistaminen
demilitarisointi
turvallisuuden vakauttaminen
talouden uudelleenkehittäminen

Nämä ehdot, joita BoP valvoo, voidaan nähdä ulkoisesti asetettuina edellytyksinä.

8.3 Kansainväliselle järjestelmälle

BoP:n ja ISF:n perustaminen edustaa hybridiä hallintomallia, joka poikkeaa jyrkästi tavanomaisista YK:n rauhanturvaoperaatioista. Rakenne heijastaa:

kasvavaa suuntausta kohti monikansallisia, mutta ei YK:n johtamia interventioita
riippuvuutta lahjoittajien rahoituksesta YK:n budjettituen sijaan
siirtymistä kohti poliittisia mandaatteja, joita hallinnoidaan perinteisten YK:n komentorakenteiden ulkopuolella

Tämä malli herättää kysymyksiä vastuullisuudesta, oikeudellisesta valvonnasta ja YK:n ulkopuolisista kansainvälisistä hallintoelimistä pitkällä aikavälillä.

Se kuitenkin tunnustaa tosiasian, että YK:ta itsessään ei sen luontaisten puutteiden ja politisoitumisen vuoksi voida pitää luotettavana kehyksenä rauhanomaisen järjestelyn varmistamiseksi Gazassa.

Johtopäätös

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2803 tarjoaa Israelille olennaisia takeita yhdistämällä IDF:n vetäytymisen todennettavaan demilitarisointiin ja tunnustamalla Israelin jatkuvien turvallisuusarviointien tarpeellisuuden.

Palestiinalaisille se tarjoaa mahdollisuuden uudistettuun hallintoon ja jälleenrakennukseen, vaikkakin vaativissa puitteissa ja ilman Hamasia.

Lopulta päätöslauselman 2803 onnistuminen riippuu sen takaajien poliittisesta tahdosta, sen uusien instituutioiden yhtenäisyydestä ja kaikkien osapuolten kyvystä selviytyä sen rakenteeseen sisältyvistä oikeudellisista epäselvyyksistä.

Alun perin julkaistu Jerusalem Center for Security and Foreign Affairs -keskuksessa.

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2803 ja ”Kattava suunnitelma Gazan konfliktin lopettamiseksi”

Päätöslauselmaa on laajalti tulkittu väärin siten, että se merkitsisi palestiinalaisvaltion implisiittistä tunnustamista. Itse asiassa siinä asetetaan tiukat, monitasoiset ennakkoehdot, jotka kaikki ovat rauhanneuvoston arvioitavina.